1700-talet

Aphorismi morales, nexum inter legem & officium in statu ordinario et extraordinario brevissime delineantes

1753
Praeses: Algot Scarin Respondens: Jonas Godhemius Aphorismi morales, nexum inter legem & officium in statu ordinario et extraordinario brevissime delineantes 1754     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

Commentatio academica de usu et abusu eloquentiæ

1750
Praeses: Henrik Hassel Respondens: Gabriel Petéche Commentatio academica de usu et abusu eloquentiæ 1751 Hassel / Petéche 1751 – Commentatio academica de usu et abusu eloqventiæ. ”Akateeminen kommentaatio kaunopuheisuuden käytöstä ja väärinkäytöstä” Avainsanat: puhetaito, poliittinen puhe, oikeuspuhe, retoriset ohjeet, retoriset tehokeinot, tunteisiin vaikuttaminen Kommentaarin mukaan yksinkertainen todenpuhuminen ei aina riitä, sillä asiat on esitettävä ja perusteltava kuulijoihin vaikuttavalla tavalla. Historia tarjoaa esimerkkejä puheen voimasta, mutta se voi sekä lisätä malttia että lietsoa kiivautta. Etenkin oikeudenkäynneissä kiistakysymysten ytimestä harhaantunut kaunopuheisuus on lisännyt yleistä asiattomuutta. ”Academic Commentary on the Use and Abuse of Eloquence” Keywords: eloquence, political speech, judicial speech, rhetorical instructions, rhetorical powers Commentary starts with the idea that straightforward matter-of-fact speech isn’t always enough, since listeners need to be won over by an effective delivery. History knows many examples of the power of public speeches, yet it can foster both moderation and vehemence. Arguing beside the point in court is a common example of the misuse of eloquence.  “Akademisk kommentar om vältalighetens bruk och misbruk” Nyckelord: vältalighet, politiskt tal, juridisk tal, retoriska instruktioner, retorisk effekt Kommentaren hävdar att enkelt tal om sanningen är inte alltid tillräckligt. Det behövs en special konst att får publiken lyssna till och lära sig saker. Historiskt sätt har vältaligheten ändå befrämjat bade moderation och fanatism. Osaklig argumentering i rättegångar är ett exempel på vältalighetens skadligt bruk.    

De bono gustu, in vertendis libris apprime necessario

1791
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Lars Wadell De bono gustu, in vertendis libris apprime necessario 1792 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/     Hyvästä mausta, etenkin kirjojen kääntämiselle välttämättömästä Avainsanat: maku, hyvä maku, käännöstyö, kääntäminen Teos tutkii hyvää makua, joka sen mukaan on välttämätön käännöstyössä. Ei voida antaa yleistä sääntöä, jonka mukaan kaikki kielikuvat voitaisiin kääntää, ja joissakin tapauksissa ainoastaan hyvä maku voi tarjota oikean käännöksen.     Om god smak, nödvändig särskilt för översättning av böcker Nyckelord: smak, smakfullhet, översättningsarbete, översättning Dissertationen reflekterar över god smak, som befinns vara nödvändig för översättningsarbete. Det finns ingen allmän regel enligt vilken alla metaforer kunde översättas, och i somliga fall kan endast smakfullhet frambringa den rätta översättningen.   On good taste, which is necessary especially for translating books Keywords: taste, tastefulness, translation, translating The dissertation reflects upon good taste, which, according to it, is necessary in translation work. There is no general rule according to which it would be possible to translate all metaphors, and in some cases only good taste can provide the right translation.

Sidor