Finlands filosofihistoriska e-arkiv

Finlands filosofihistoriska e-arkiv

Diss. politica de bello ejusque causis

1681
Praeses: Daniel Achrelius Respondens: Nils Lechander Diss. politica de bello ejusque causis 1682     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/   Achrelius / Lechander 1682 – Dissertatio politica de bello ejusque causis”Poliittinen väitös sodasta ja sen syistä” Avainsanat: sota (oikeutus), kristityt Väitös tarkastelee sotaa. Pohdittuja kysymyksiä ovat esimerkiksi: voiko kristitty käydä sotaa, mitkä syyt oikeuttavat sodan ja mistä syistä sota ei voi olla oikeutettu.”A political dissertation on war and its causes” Keywords: war (justification of), Christians The dissertation studies war. Among other things, it poses questions about whether a Christian can wage war, what reasons there can be to justify war, and which reasons never justify war.“Politisk dissertation om krig och dess orsaker” Nyckelord: krig, kristen, krigsföring Dissertationen granskar krig. Frågor som ställs är, exempelvis, huruvida en kristen kan utkämpa krig, vilka skäl som kan rättfärdiga krig och vilka som å sin sida aldrig rättfärdigar krigsföring.  

Wilhelm Bolin — Freidenker und Spinozist

2001
Esitelmä Spinoza-Symposium in Helsinki 27. — 28. IX. 2002.   Ingressi: "Wegen seiner Freundschaft mit Ludwig Feuerbach und seiner Tätigkeit als Herausgeber des Nachlasses des Brucksberger Einsiedlers ist Wilhelm Bolin (1835—1924) eines der interessantesten Gestalten in der finnischen Philosophiegeschichte. Doch ihn als einen ”Feuerbachianer” zu klassifizieren — von einem ”Jünger” Feuerbachs gar zu reden — ist problematisch. Nicht nur, daß Bolin ein vielseitiges und weitumspanntes Kontakten- und Korrespondentennetz mit anderen Philosophen und Literaten aufrechthielt so daß sein in der Universitätsbibliothek Helsinki aufbewahrter Nachlaß eine förmliche, bis heute keineswegs erschöpfte ”Goldgrube” für spätere Forschergenerationen darstellt; auch als Denker ging er seine eigenen Wege und setzte die Sache Feuerbachs nur der allgemeinen materialistischen bzw. naturalistischen, sensualistischen und antihegelschen Tendenz nach fort. "

Suomen ensimmäiset kantilaiset

1997
Esitelmä SFY:n 125-vuotisjuhlan kollokvio "Näkökulmia suomalaisen filosofian historiaan". Helsinki, 16.–17.  10.  1998.     Ote johdannosta: "Kantin filosofia herätti jo varhaisessa vaiheessa huomiota Pohjoismaissa. Jo 1786, viisi vuotta Königsbergin filosofin pääteoksen ilmestymisen jälkeen, lehti Lärda Tidningar ifrån Upsala  kiinnitti huomiota tämän uusiin ideoihin. Nimenomaan Upsalassa, jossa jo vanhastaan "rekisteröitiin seismografin herkkyydellä saksalaisen filosofian jokainen ilmiö, jokainen uusi tendenssi" , Kantin ajatukset omaksuttiinkin lähemmin 1790–luvun alussa. Keskeisiä hahmoja olivat valistusempirismistä kantilaisuuteen kääntynyt Daniel Boëthius, joka alkoi luennoida Kantista niinkin varhain kuin 1788, sekä Benjamin Höijer ja hänen ympärilleen kokoontunut nuorten radikaalien piiri,  "Juntan". Tätä nuorten yliopistointellektuellien joukkoa voidaan silti vain hyvin ehdollisesti kutsua kantilaiseksi. Sen henkinen johtaja Höijer kääntyi jo 1790-luvun aikana Kantin jälkeisen transsendentaalifilosofian kannattajaksi, jonka manifestina oli hänen 1799 ilmestynyt teoksensa Afhandling om den Philosophiska Constructionen. "Juntan" julkaisi lyhyen aikaa, vuosina 1795–1797, omaa lehteä nimeltä Litteratur-Tidning, jota julkaisijansa G. A. Silfverstolpen mukaan kutsuttiin myös yksinkertaisesti "Silfverstolpen lehdeksi". Siinä arvosteltiin lukuisia Kantin teoksia, muun muassa 1792 ilmestynyt Ikuiseen rauhaan, samoin Kantin oppilaiden C. L. Reinholdin ja Fichten töitä."

Snellman ja persoonallisuuden idea

2002
Esitelmä SFY:n Persoonallisuus-kollokvio. Jyväskylä, 12.—13. 1. 2003.   Ote johdannosta: "Versuch einer speculativen Entwickelung der Idee der Persönlichkeit — josta tästä lähin käytämme suomalaista lyhytmuotoa Persoonallisuuden idea — on kiistatta Snellmanin filosofinen pääteos. Siihen nähden se näyttää syntyneen yllättävän improvisoidusti. Teoksesta ei ole säilynyt minkäänlaisia esitöitä, ellei sellaiseksi lueta eräitä muistiinpanoja, jotka kuitenkin ovat pelkkiä ekserptioita vailla omia kommentteja. Niistä ei voi päätellä tulevan teoksen rakennetta eikä edes perusideaa. Kaikki viittaakin siihen, että Snellman on päättänyt teoksensa aiheen vasta paikan päällä Tübingenissä. Hän saapui Tübingeniin 30. IX. 1840 ja Persoonallisuuden idean esipuhe on päivätty 12. V. 1841, Snellmanin 35-vuotispäivänä. Muutamaa päivää myöhemmin hän lähti Tübingenistä palaamatta sinne enää koskaan. Kirjansa Snellman laati tuon kuuden ja puolen kuukauden oleskelun aikana ja kaikesta päättäen siis ilman sen kummempia esivalmisteluja."

Nya fynd av G. I. Hartmans manuskript i Moskva

2019
Ote johdannosta: "Åbofilosofen Gabriel Israel Hartman (1776—1809) dog ung och utan att hinna fullborda sitt huvudverk Kunskapslära, av vilket bara två band utkom,1807 och 1808. Detta, i samband med det faktum att Hartman onekligen var en begåvad tänkare, tycks ha bidragit till en viss legendbildning kring honom.  Hans minne förefaller att ha omhuldats i en krets av vänner och lärjungar i Åbo. Ett årtionde efter hans död  publicerades i Mnemosyne 1819 en levnadsteckning över filosofen, och 1823 ett utdrag ur hans manuskript Förberedelserna till bestämmelseläran samt en sonett om Hartman av Gabriel Linsén. Dessa ansatser till en genikult i romantikens anda blev visserligen anspråkslösa, men de har satt sina spår i det kollektiva minnet. Hartman har i finländsk filosofihistoria uppburit ryktet som en originell tänkare, som bara på grund av olyckliga omständigheter inte fick chansen att till fullo utveckla sin talang. J. E. Salomaa hävdar att Hartman varit ”en av de mest självständiga filosofer som någonsin levt i Finland”,och Jaakko Hintikka lyfter Hartman fram som den förste (och tills vidare även den ende) finländske filosofen som kan skryta med att ha skapat ett eget system."

Ein nordischer Bewußtseinsphilosoph. "Reinholdianische" Themen bei G. I. Hartman

1997
Esitelmä Tagung in Bad Homburg den 11. – 14. März 1998.   Otteet johdannosta: "Die nordische Rezeption von Kant und nachkantischer Philosophie ist bis heute ungenügend erforscht. Auf diesem Gebiet ließe sich noch manche interessante Entdeckung zu machen, denn die skandinavischen Philosophen waren mitnichten bloße Epigonen. In besonderem Maße trifft dies auf den schwedischen Transzendentalphilosophen, später (ab 1809) Professor in Uppsala Benjamin Höijer (1767 – 1812) zu, den Schelling als einen ”echte[n] Kenner der Philosophie und als Schriftsteller, der einen Rang unter den wahren Denkern verdient” lobte."   "Ein anderer Höijer-Kritiker war der Turkuer Dozent und Schriftsteller Gabriel Israel Hartman (1774–1809), von dem man gesagt hat, daß er der einzige finnische   Philosoph gewesen sei, der ein eigenes System entworfen hat. Sein Hauptwerk Kunskapslära  (”Erkenntnislehre”) erschien in zwei Bänden, 1807 und 1808, in Turku, der dritte Band blieb wegen des frühzeitigen Todes des Verfassers aus. Hartmans Ambition war, eine ”realistische” Alternative zur deutschen Transzendentalphilosophie zu entwerfen, und er empfand neben Kant, Fichte und Schelling auch die Uppsalaer Kantianer, vor allem Benjamin Höijer als seine Widersacher."

Russland und Europa. Reflexionen deutscher Philosophen im 18. und 19. Jahrhundert und bei Snellman

2019
Linkki: http://www.finnland-institut.de/fileadmin/content/de/Wissenschafts-Portal/PDFs/Hartwig_Frank.pdf   Esitelmä seminaarissa Johan Vilhelm Snellman – ein europäischer Denker. Eröffnungs-Seminar zur Snellman-Ausstellung im Finnland-Institut. Finnland-Institut in Deutschland.http://www.finnland-institut.de/index.php?id=137#c681

Zum Snellman-Bild bei Kaila und Salomaa

2006
Linkki: http://www.finnland-institut.de/fileadmin/content/de/Wissenschafts-Portal/PDFs/Mikko_Salmela.pdf   Esitelmä seminaarissa Johan Vilhelm Snellman – ein europäischer Denker. Eröffnungs-Seminar zur Snellman-Ausstellung im Finnland-Institut.  27. 10. 2006. Finnland-Institut in Deutschland.http://www.finnland-institut.de/index.php?id=137#c681  

Sidor