Kant Immanuel

Miten oppi modernista valtiosta syntyi Suomessa

2002
Julkaistu: Miten oppi modernista valtiosta syntyi Suomessa (The origin of the idea of the modern state in Finland), Aate- ja oppihistorian tutkimuksia 27, Sophopolis, Oulu 2003, 139 s. Tiivistetty versio: Historiallinen aikakauskirja 2003: 2, s. 228-247, sekä saksaksi Hegel-Studien 42, 2007.   Alkusanat: "'Jokainen yksilö myötävaikuttaa Valtion kehitykseen siinä määrin kuin hän pyrkii käsittämään, mitä Valtio on, ja sillä tavoin edistää sen kehittymistä.' Sanat ovat peräisin Johan Jakob Tengströmin (1787-1858) pitämiltä valtiotieteen luennoilta, sivulta neljä laajasta käsikirjoituksesta, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa otsikoitu Anteckningar i statsvetenskap under J.J. Tengströms föreläsningar ja varustettu signumilla Gö.IV.9.1 Otsikko on kirjoitettu samalla käsialalla kuin itse teksti. Tekijää ei muistiinpanoille ole mainittu eikä myöskään kohteena olleiden luentojen ajankohtaa. Muistiinpanot sisältyvät oikeustieteen professori, senaattori ja vapaaherra Johan Philip Palménin kokoelmaan, sen kansitettuun niteeseen II, sellaisena kuin kokoelman on kirjastolle lahjoittanut satakunta vuotta sitten sen alkuperäisen omistajan poika, historian professori E.G. Palmén. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus ei tunne näitä luentoja lainkaan. Muutama vuosi sitten eräs oppilaani kuitenkin havaitsi ne luetteloidessaan vanhojen luennoilta tehtyjen muistiinpanojen käsikirjoituksia. Tengströmin nimellä ne eivät olleet löydettävissä, Palménilta niitä ei ole osattu etsiä, kun varhempien aikojen oppineisuuden tieteenalarajat ylittävää luonnetta ei ole ymmärretty. Tutustuessani käsikirjoitukseen minulle selvisi, että sillä on käänteentekevä merkitys Suomen valtiokäsitteen historian kannalta. Se ansaitsee esittelyn, erittelyn, asettamisen aikaansa ja painoarvonsa punnitsemisen. Se antaa uuden aate- ja tieteenhistoriallisen paikan jo ennestään kyllä muista yhteyksistä tunnetulle Tengströmille."

Suomen ensimmäiset kantilaiset

1997
Esitelmä SFY:n 125-vuotisjuhlan kollokvio "Näkökulmia suomalaisen filosofian historiaan". Helsinki, 16.–17.  10.  1998.     Ote johdannosta: "Kantin filosofia herätti jo varhaisessa vaiheessa huomiota Pohjoismaissa. Jo 1786, viisi vuotta Königsbergin filosofin pääteoksen ilmestymisen jälkeen, lehti Lärda Tidningar ifrån Upsala  kiinnitti huomiota tämän uusiin ideoihin. Nimenomaan Upsalassa, jossa jo vanhastaan "rekisteröitiin seismografin herkkyydellä saksalaisen filosofian jokainen ilmiö, jokainen uusi tendenssi" , Kantin ajatukset omaksuttiinkin lähemmin 1790–luvun alussa. Keskeisiä hahmoja olivat valistusempirismistä kantilaisuuteen kääntynyt Daniel Boëthius, joka alkoi luennoida Kantista niinkin varhain kuin 1788, sekä Benjamin Höijer ja hänen ympärilleen kokoontunut nuorten radikaalien piiri,  "Juntan". Tätä nuorten yliopistointellektuellien joukkoa voidaan silti vain hyvin ehdollisesti kutsua kantilaiseksi. Sen henkinen johtaja Höijer kääntyi jo 1790-luvun aikana Kantin jälkeisen transsendentaalifilosofian kannattajaksi, jonka manifestina oli hänen 1799 ilmestynyt teoksensa Afhandling om den Philosophiska Constructionen. "Juntan" julkaisi lyhyen aikaa, vuosina 1795–1797, omaa lehteä nimeltä Litteratur-Tidning, jota julkaisijansa G. A. Silfverstolpen mukaan kutsuttiin myös yksinkertaisesti "Silfverstolpen lehdeksi". Siinä arvosteltiin lukuisia Kantin teoksia, muun muassa 1792 ilmestynyt Ikuiseen rauhaan, samoin Kantin oppilaiden C. L. Reinholdin ja Fichten töitä."