Finlands filosofihistoriska e-arkiv

Finlands filosofihistoriska e-arkiv

Dissertatio academica de magnis ingeniis, raro felicibus

Kungliga Akademien i Åbo
dissertation
1700-talet
suomennos
litteroitu
Bilmark Johan
1797
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Fredrik Grönstrand Dissertatio academica de magnis ingeniis, raro felicibus 1798 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/    Akateeminen väitös suurista neroista, harvoin onnellisista Avainsanat: nero (suurmies), onnellisuus, onni, nerous (henkinen suuruus), älykkyys, sotasankari Väitös tutkii suurten nerojen ja merkittävien miesten onnellisuutta argumentoiden, että nerous ei tuo onnea vaan päinvastoin usein lisää kyseisen neron ja hänen lähimmäistensä onnettomuutta. Tämä pyritään todistamaan lukuisin historiallisin esimerkein. Esimerkiksi sota juhlittuine sankareineen ei lisää onnea vaan köyhdyttää valtion ja aiheuttaa onnettomuutta monille.   En akademisk dissertation om de stora genierna, som sällan är lyckliga Nyckelord: geni, glädje, lycka, skarpsinne, intelligens, krigshjälte Dissertationen granskar stora geniers och framstående mäns glädje. I texten argumenteras för att skarpsinne inte för lycka med sig utan tvärtom ofta ökar olyckan för geniet och hans närmaste. Argumentet underbyggs av en mängd historiska exempel. Krig med dess firade hjältar, exempelvis, ökar inte lyckan utan utarmar staten och ger upphov till olycka för många.    An academic dissertation about great geniuses, who are rarely happy Keywords: genius, happiness, joy, ingenuity, intelligence, war hero The dissertation examines the happiness of great geniuses and other remarkable men. It argues that ingenuity doesn’t bring happiness with it. On the contrary, it often increases the unhappiness of the genius him- or herself, and of his or her neighbours. To prove the argument, many historical examples are introduced. According to the thesis, for example, war and the celebrated heroes which it brings, doesn’t increase happiness, but impoverishes the state and causes misery to many.  

Professor Reins kritik af den monistiska själsteorin

Finsk Tidskrift
recension
medvetandefilosofi
psykologi
tietoisuus
1800-talet
Westermarck Edvard
1891
Recension i Finsk tidskrift nr 1, år 1892 (33-41).The Edvard Westermarck Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/Westermarck> ed./red./toim. Juhani Ihanus, Tommy Lahtinen & Yrsa Neuman 2011. Transkribering/Litterointi/Transcription: Filosofia.fi, Fanny Malmberg.

De bono gustu, in vertendis libris apprime necessario

Kungliga Akademien i Åbo
dissertation
1700-talet
Bilmark Johan
1791
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Lars Wadell De bono gustu, in vertendis libris apprime necessario 1792 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/     Hyvästä mausta, etenkin kirjojen kääntämiselle välttämättömästä Avainsanat: maku, hyvä maku, käännöstyö, kääntäminen Teos tutkii hyvää makua, joka sen mukaan on välttämätön käännöstyössä. Ei voida antaa yleistä sääntöä, jonka mukaan kaikki kielikuvat voitaisiin kääntää, ja joissakin tapauksissa ainoastaan hyvä maku voi tarjota oikean käännöksen.     Om god smak, nödvändig särskilt för översättning av böcker Nyckelord: smak, smakfullhet, översättningsarbete, översättning Dissertationen reflekterar över god smak, som befinns vara nödvändig för översättningsarbete. Det finns ingen allmän regel enligt vilken alla metaforer kunde översättas, och i somliga fall kan endast smakfullhet frambringa den rätta översättningen.   On good taste, which is necessary especially for translating books Keywords: taste, tastefulness, translation, translating The dissertation reflects upon good taste, which, according to it, is necessary in translation work. There is no general rule according to which it would be possible to translate all metaphors, and in some cases only good taste can provide the right translation.

Magins inflytande på sederna och rättsbegreppen

Finsk Tidskrift
antropologia yhteiskuntafilosofia
oikeus
vidskepelse
1900-talet
Westermarck Edvard
1905
Artikel i Finsk Tidskrift nr 4, år 1906 (287-301).The Edvard Westermarck Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/Westermarck> ed./red./toim. Juhani Ihanus, Tommy Lahtinen & Yrsa Neuman 2011. Transkribering/Litterointi/Transcription: Filosofia.fi, Fanny Malmberg.

De moralitate ludorum aleae. II

Kungliga Akademien i Åbo
dissertation
1700-talet
Bilmark Johan
1781
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Sveno Breding De moralitate ludorum aleae. II 1782 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi   Arpapelien siveellisyydestä Avainsanat: arpapelit, noppa, pelaaminen, siveellisyys, onnellisuus Väitös kysyy, onko nopan pelaaminen moraalisesti sopivaa ja oikein. Vastaus on selvä, ei: Noppapelissä tuhlaa aikaansa ja rahojaan, jotka voisi käyttää hyödyllisesti. Lisäksi, jos voittaja tuleekin näennäisesti onnelliseksi, tämä tapahtuu toisten pelaajien kustannuksella, jotka tulevat onnettomiksi ja helposti epätoivoisiksi, jolloin he voivat yrittää saada rahansa takaisin voimakeinoin.   Om tärningsspelens sedlighet Nyckelord: hasardspel, tärningsspel, tärning, sedlighet, lycka Dissertationen ställer frågan huruvida det är moraliskt rätt att spela tärning. Svaret är ett klart nej: tärningsspelaren slösar tid och pengar som kunde användas till något nyttigt. Därtill kommer att om vinnaren blir skenbart lycklig, sker det på de andra spelarnas bekostnad; dessa blir olyckliga och med lätthet också förtvivlade, i vilket fall de kan tänkas försöka få sina pengar tillbaka med våld.   On the morality of die games Keywords: gambling, dice, morality, happiness The dissertation asks, is it morally right to play dice? The answer is a definite no: in these games, one wastes time and money, which could be used in a profitable way. Even if the winner of the game seemingly becomes happy, it is only at the cost of other players, who become unhappy and easily desperate, and might try to get their money back by force.

Sidor