SUOMALAISTA HEIDEGGER-KIRJALLISUUTTA 1952–

Koonnut: Jussi Backman

Maailmassa-oleminen kanssa- ja itseolemisena: ”Keskiverto ihminen”. Suomentanut Eero Tarasti. Synteesi 5 (2–3), 1986, 19–34. [Das In-der-Welt-sein als Mit- und Selbstsein: Das ”Man”, Sein und Zeit, I Teil, I Abschnitt, 4. Kapitel, 1927.]

Tieni fenomenologiaan. Suomentanut Arto Haapala. Synteesi 5 (2–3), 1986, 107–111. [Mein Weg in die Phänomenologie, 1963.]

Luomisvoimainen ympäristö: Miksi me jäämme syrjäseudulle? Suomentanut Arto Haapala. Synteesi 5 (2–3), 1986, 112–113. [Schöpferische Landschaft: Warum bleiben wir in der Provinz? 1933.]

Silleen jättäminen. Suomentanut Reijo Kupiainen. Teoksessa Silleen jättäminen. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 19.) Tampereen yliopisto, Tampere 1991, 21–42. 2., tarkistettu painos: Silleen jättäminen. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere 2002, 11–28. [Gelassenheit, 1955.]

Silleen jättämisen pohtimiseksi: Peltotiekeskustelu ajattelemisesta. Suomentanut Reijo Kupiainen. Teoksessa Silleen jättäminen. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 19.) Tampereen yliopisto, Tampere 1991, 43–99. 2., tarkistettu painos: (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere 2002, 31–68. [Zur Erörterung der Gelassenheit: Aus einem Feldweggespräch über das Denken, 1944–45.]

Tekniikan kysyminen. Suomentanut Vesa Jaaksi. niin & näin 2/1994, 31–40. Myös teoksessa Heidegger, Martin (2007), Tekniikka ja käänne. Suomentanut Vesa Jaaksi. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere. [Die Frage nach der Technik, 1953.]

Paluu. Suomentanut Vesa Jaaksi. niin & näin 2/1994, 41–44. Myös teoksessa Heidegger, Martin (2007), Tekniikka ja käänne. Suomentanut Vesa Jaaksi. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere. [Die Kehre, 1949.]

Taideteoksen alkuperä.Suomentanut Hannu Sivenius. Taide, Helsinki 1995. [Die Ursprung des Kunstwerkes, 1935/1936.]

Peltotie. Suomentanut Hanna Nurmi. niin & näin 2/1995, 71–72. [Der Feldweg, 1949.]

”Enää vain jumala voi meidät pelastaa”: Martin Heideggerin Spiegel-haastattelu. Suomentanut Tere Vadén. niin & näin 4/1995, 6–16. Myös teoksessa Steiner, George (1997), Heidegger. Suomennos ja jälkisanat Tere Vadén. Gaudeamus, Helsinki, 171–201. [Spiegel-Gespräch mit Martin Heidegger, 1966.]

Hölderlin ja runouden olemus. Suomentanut Miika Luoto. Nuori Voima 4/1996, 33–40. [Hölderlin und das Wesen der Dichtung, 1936.]

Olio. Suomentanut Reijo Kupiainen. niin & näin 4/1996, 54–60. [Das Ding, 1950.]

Maailmankuvan aika. Suomentanut Markku Lehtinen. Teoksessa Heidegger, Martin (2000), Kirje ”humanismista” & Maailmankuvan aika.(Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki, 9–50. [Die Zeit des Weltbildes, 1938.]

Kirje ”humanismista”. Suomentanut Markku Lehtinen. Teoksessa Heidegger, Martin (2000), Kirje ”humanismista” & Maailmankuvan aika.(Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki, 51–109. [Brief über den ”Humanismus”, 1946.]

Oleminen ja aika. Suomentanut Reijo Kupiainen.Vastapaino, Tampere 2000. [Sein und Zeit, 1927.]

Saksalainen yliopisto puoltaa itseään. Suomentanut Jussi Backman. Nuori Voima 1/2003, 33–39. [Die Selbstbehauptung der deutschen Universität, 1933.]

Rakentaa asua ajatella. Suomentanut Vesa Jaaksi. niin & näin 3/2003, 53–59. [Bauen Wohnen Denken, 1951.]

Sana. Suomentanut Jussi Backman, Stefan Georgen runon ”Sana” suomentanut Olli Sinivaara. Tuli & Savu 3/2004, 52–60. [Das Wort, 1958.]

Apel, Karl-Otto (1970), Wittgenstein ja Heidegger. Suomentaneet Sirpa Rossi ja Sirpa Routila. Teoksessa Hintikka, Jaakko & Routila, Lauri (toim.) (1970), Filosofian tila ja tulevaisuus. Weilin + Göös, Helsinki, 97–137. [Wittgenstein und Heidegger, 1967.]

Arendt, Hannah (2003), Heidegger-kettu. Suomentanut Sami Syrjämäki. niin & näin 1/2003, 31.

Bernhard, Thomas (2003), Vanhoja mestareita (katkelma). Suomentanut Markku Paasonen. Nuori Voima 1/2003, 40–41. [Alte Meister: Komödie, 1985.]

Brandom, Robert (2003), Dasein – tematisoiva oleva. Suomentaneet Rauno Huttunen ja Leena Kakkori. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 42–65. [Dasein, the Being that Thematizes, 1997.]

Dastur, Françoise (2004), Mitä tarkoittaa ”hyvä eurooppalainen”? Suomentanut Miika Luoto. Tiede & edistys 29 (4), 273–286. [What does it mean to be a ”good European”?, 2004.]

Deleuze, Gilles (2007), Kriittisiä ja kliinisiä esseitä. Suomentaneet Anna Helle, Merja Hintsa ja Pia Sivenius. (Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki. [Critique et clinique, 1993.]

Derrida, Jacques (1985), La différance. Suomentanut Hannu Sivenius. Synteesi 4 (3), 14–31. Myös: Différance. Suomentanut Hannu Sivenius. Teoksessa Derrida, Jacques (2003), Platonin apteekki ja muita kirjoituksia. Toimittaneet Teemu Ikonen ja Janne Porttikivi. Gaudeamus, Helsinki, 246–273, 350–352. [La différance, 1972.]

Derrida, Jacques (2003), Ūsia ja grammē: Huomautus Olemisen ja ajan alaviitteeseen. Suomentaneet Teemu Ikonen, Miika Luoto ja Janne Porttikivi. Teoksessa Derrida, Jacques (2003), Platonin apteekki ja muita kirjoituksia. Toimittaneet Teemu Ikonen ja Janne Porttikivi. Gaudeamus, Helsinki, 209–245, 342–349. [Ousia et grammè: Note sur une note de Sein und Zeit, 1969.]  

Dreyfus, Hubert L. (1998), Heidegger nihilismin, taiteen, teknologian ja politiikan suhteista. Suomentanut Ukri Pulliainen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 203–233, 287–289. [Heidegger on the Connection between Nihilism, Art, Technology, and Politics, 1993.]

Gadamer, Hans-Georg (1996), Käsitehistoria ja filosofian kieli. Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori. niin & näin 2/1996, 6–13. [Die Begriffsgeschichte und die Sprache der Philosophie, 1971.]

Gadamer, Hans-Georg (1998), Takaisin Syrakusasta? Suomentanut Janita Hämäläinen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 54–57. [Zurück von Syrakus, 1988.]

Gadamer, Hans-Georg (2002), Ymmärtämisen kehästä. Suomentanut Ismo Nikander. niin & näin 3/2002, 66–69. Myös teoksessa Gadamer, Hans-Georg (2004), Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander. Vastapaino, Tampere, 29–39. [Vom Zirkel des Verstehens, 1959.]

Gadamer, Hans-Georg (2004), Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander. Vastapaino, Tampere.

Gadamer, Hans-Georg (2005), Esipuhe Wahrheit und Methoden toiseen painokseen. Suomentanut Kimmo Jylhämö. niin & näin 3/2002, 86–90. Myös teoksessa Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere, 122–135. [Vorrede zur 2. Auflage, 1965.]  

Habermas, Jürgen (1988), Järki ja kommunikaatio: Tekstejä 1981–1989. Valinnut ja suomentanut Jussi Kotkavirta. Gaudeamus, Helsinki. 2., uudistettu painos Eurooppalaisia ajattelijoita -sarjassa 1994.

Harries, Karsten (2003), Kotia etsimässä. Suomentanut Pekka Passinmäki. niin & näin 3/2003, 47–51. [Unterwegs zur Heimat / In Search of Home, 1998/2000.]

Harvey, Irene E. (1987), Dekonstruktion lähteillä: Kant, Nietzsche, Heidegger ja Derrida. Suomentanut Tuija Pulkkinen. Tiede & edistys 12 (4), 270–283. [Wellsprings of Deconstruction, 1987.]

von Herrmann, Friedrich-Wilhelm (1998), Fenomenologian käsite Heideggerilla ja Husserlilla. Suomentanut Miika Luoto. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 105–135, 273–275. [Der Begriff der Phänomenologie bei Heidegger und Husserl, 1981.]

Kristeva, Julia (1993), Puhuva subjekti: Tekstejä 1967–1993. Suomentanut Pia Sivenius et al. (Eurooppalaisia ajattelijoita.) Gaudeamus, Helsinki.

Lacoue-Labarthe, Philippe (1998), Transsendenssi päätyy politiikkaan. Suomentanut Markku Lehtinen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 67–101, 270–273. [La transcendance finie/t dans la politique, 1981.]

Lacoue-Labarthe, Philippe (2001), Kansallissosialismin henki ja sen kohtalo. Suomentanut Janne Porttikivi. Nuori Voima 2/2001, 27–31.

Lacoue-Labarthe, Philippe & Nancy, Jean-Luc (2002), Natsimyytti. Suomentaneet Merja Hintsa ja Janne Porttikivi. (Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki. [Le mythe nazi, 1991.]

Levinas, Emmanuel (1991), Kohti toista: Käden ojennus. Suomentanut Antti Pönni. Nuori Voima 6/1991, 18–20.

Levinas, Emmanuel (1996), Etiikka ja äärettömyys: Keskusteluja Philippe Nemon kanssa – Toisen jälki. Suomentaneet Antti Pönni ja Outi Pasanen. (Eurooppalaisia ajattelijoita.) Gaudeamus, Helsinki, 46–51. [Ethique et infini, 1982; La trace de l’autre, 1982.]

Marx, Werner (1998), Ajattelu ja ajattelun asia. Suomentanut Janita Hämäläinen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 136–157, 275–276. [Das Denken und seine Sache, 1977.]

Nancy, Jean-Luc (1998), Heideggerin ”alkuperäinen etiikka”. Suomentanut Kaisa Sivenius. Loki-kirjat, Helsinki. [L’”éthique originaire” de Heidegger, 1996.]

Pöggeler, Otto (1998), Heideggerin olemisen topologia. Suomentanut Miika Luoto. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 158–180, 276–286. [Heideggers Topologie des Seins, 1972.]

Rée, Jonathan (2000), Heidegger: Historia ja totuus Olemisessa ja ajassa. Suomentanut Hannu Sivenius. (Suuret filosofit, 9.) Otava, Helsinki. [Heidegger: History and Truth in Being and Time, 1998.]

Richter, Duncan (2003), Onko luonto konservatiivinen? Wittgenstein ja Heidegger arkkitehtuurista ja runoudesta. Suomentanut Tommi Uschanov. niin & näin 3/2003, 61–69.

Ricœur, Paul (2005), Eksistenssi ja hermeneutiikka. Suomentanut Jarkko Tontti. Teoksessa Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere, 140–163. [Existence et herméneutique, 1969.]

Rodgers, Nigel & Thompson, Mel (2006), Huonosti käyttäytyvät filosofit. Suomentanut Mikko Metsämäki. Ajatus, Helsinki. [Philosophers Behaving Badly, 2005.]

Rorty, Richard (1998), Eräs mahdollinen maailma. Suomentanut Janita Hämäläinen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 58–66. [Eine andere mögliche Welt, 1992.]

Ruin, Hans (2003), Historia ja elämä. Suomentanut Leena Kakkori. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 32–41.

Sheehan, Thomas (1998), Elämä luettavana: Heidegger ja kovat ajat. Suomentanut Ukri Pulliainen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 27–53, 267–270. [Reading a Life: Heidegger and Hard Times, 1993.]

Skirbekk, Gunnar (2003), Ihminen eli Dasein transsendentaalisena immanenssina. Suomentanut Raino Huttunen. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 69–89. [Man (Dasein) as ”Transcendental Immanence”, 1968.]

Sloterdijk, Peter (2000), Sääntöjä ihmistarhalle: Vastauskirjoitus Kirjeeseen ”humanismista”. Suomentanut Markku Lehtinen. Nuori Voima 1/2000, 7–16. [Regeln für den Menschenpark: Ein Antwortschreiben zum Brief über den Humanismus, 1999.]

Steiner, George (1997), Heidegger. Suomennos ja jälkisanat Tere Vadén. Gaudeamus, Helsinki. [Heidegger, 1978.]

Svendsen, Lars Fr. H. (2005), Ikävystymisen filosofiaa. Suomentaneet Katriina Savolainen ja Risto Varteva, tarkastanut Tuomas Nevanlinna. Tammi, Helsinki. [Kjedsomhetens filosofi, 2005.]

Taminiaux, Jacques (1998), Gestell ja Ereignis. Suomentanut Markku Lehtinen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 183–202, 286. [Gestell et Ereignis, 1982.]

Taylor, Charles (1998), Heidegger, kieli ja ekologia. Suomentanut Ukri Pulliainen. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 234–266, 289–292. [Heidegger, Language, and Ecology, 1992.]

Tuchańska, Barbara (2003), Heideggerin ontologinen totuus. Suomentanut Leena Kakkori. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 114–128.

Van Haute, Philippe (2003), Antigone, psykoanalyysin sankaritar? Suomentanut Janne Kurki. Tiede & edistys 28 (3), 195–207. [Antigone: Heroine of Psychoanalysis? 2003.]

Vattimo, Gianni (1999), Uskon että uskon. Suomentanut Juhani Vähämäki. (Tunteiden filosofia.) Nemo, Helsinki. [Credere di credere, 1996.]

Vattimo, Gianni (2005), Rationaalisuuden rekonstruktio. Suomentanut Juhani Vähämäki. Teoksessa Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasa. Vastapaino, Tampere, 177–191. [Ricostruzione della rationalità, 1992.]

Zahavi, Dan (2004), Aika ja tietoisuus Bernau-käsikirjoituksissa. Suomentaneet Joona Taipale ja Sara Heinämaa, huomautukset Joona Taipale. Ajatus 61, 115–143. [Time and Consciousness in the Bernau Manuscripts, 2003.]

C. Suomessa ilmestyneet Heideggeria käsittelevät tutkielmat ja kokoomateokset

Ahokallio, Tapio & Tiilikainen, Matti (1994), Filosofia prima: Lyhyt johdatus filosofiaan. Kirjapaja, Helsinki.

Ahonen, Pertti (2003), Vireällä mielellä: Ymmärtämisen ja eettisyyden mielialat. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 6.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere.

Airaksinen, Timo (1995), Lukion filosofia, osa 2: Tieto ja maailman rajat. Otava, Helsinki.

Backman, Jussi (2005), Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla.(23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 6.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere.

Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere.

Elovaara, Raili (1976), The Problem of Identity in Samuel Beckett’s Prose: An Approach from Philosophies of Existence. (Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Dissertationes humanarum litterarum, 8.) Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki.

Elovaara, Raili (1978), Eksistentiaalifilosofisen kirjallisuudentutkimuksen premisseistä ja soveltuvuudesta. (Opuscula philosophica Turkuensia, 6.) Societas philosophica et phaenomenologica Finlandiae, Turku.

Forss, Anne-Mari (2007), Paikan estetiikka: Eletyn ja koetun ympäristön fenomenologiaa. (Palmenia, 26.) Yliopistopaino, Helsinki.

Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki.

Hankamäki, Jukka (2007), Filosofiset viuhahdukset: Populaarifilosofisia tekstejä sekseistä, vallasta ja filosofisista liikkeistä. Feenix, Helsinki.

Harva, Urpo (1957), Ihminen etsii itseään: Ihmisen ongelma marxismissa, eksistentialismissa ja personalismissa. (Otavan filosofinen kirjasto, 4.) Otava, Helsinki.

Heikkilä, Martta (2007), At the Limits of Presentation: Coming-into-Presence and its Aesthetic Relevance in Jean-Luc Nancy’s Philosophy. Department of Aesthetics, University of Helsinki.

Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki.

Huhtinen, Aki (1995), Dasein-analyysi: Eksistentiaalinen psykoanalyysi. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 55.) Tampereen yliopisto, Tampere.

Ikonen, Liisa (2006), Dialogista skenografiaa: Vaihtoehtoisen työprosessin fenomenologista tulkintaa. (Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja, A 71.) Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki.

Jaaksi, Vesa (1992), Kriisi luontosuhteessa.(Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 32. / SUFI-tutkimuksia, 2.) Tampereen yliopisto, Tampere.

Juntunen, Matti (1990), Martin Heideggerin fundamentaaliontologian modaali-temporaalinen problematiikka. (Jyväskylän yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 41.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Kakkori, Leena (2001), Heideggerin aukeama: Tutkimuksia totuudesta ja taiteesta Martin Heideggerin avaamassa horisontissa – Heidegger´s Clearing: Studies on Truth and Art in the Horizon Opened by Martin Heidegger. Filosofian tohtorinväitöskirja. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 192.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Kim, Jong-Dae (2005), Beschreibung der Alltäglichkeit: Eine Studie zur existenzialistischen Schreibweise bei Martin Walser. (Acta Universitatis Ouluensis, B 63.) Oulun yliopisto, Oulu.

Klemola, Timo (1998), Ruumis liikkuu – liikkuuko henki? Fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 66.) Tampereen yliopisto, Tampere.

Klemola, Timo (2004), Taidon filosofia – Filosofin taito. Tampere University Press, Tampere.

Koski, Tapio (2000), Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä: Filosofinen tutkimus liikunnan merkityksestä, esimerkkeinä jooga ja zen-budo. Filosofian tohtorinväitöskirja. Tampereen yliopisto, Tampere.

Koski, Tapio (2005), Juoksemisen filosofia: Kestävyysjuoksun monet ulottuvuudet – miten lihan kautta voi haastaa itsensä. Tampere University Press, Tampere.

Kupiainen, Reijo (1991), Ajattelemisen anarkia: Transmetafyysinen asenne Martin Heideggerilla. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 18.) Tampereen yliopisto, Tampere.

Kupiainen, Reijo (1997), Heideggerin ja Nietzschen taidekäsitysten jäljillä. Gaudeamus, Helsinki.

Kupiainen, Reijo (2005), Mediakasvatuksen eetos: Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. (Acta Universitatis Lapponiensis, 86.) Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Kurki, Janne (2003), Dis-positions: The Structures and Limit Concepts of Articulations of Being in Aristotle, Kant, Heidegger and Lacan. Estetiikan tohtorinväitöskirja. Helsinki University Printing House, Helsinki.

Kusch, Martin (1984), Kuolevan järjen kritiikki: Kuusi luentoa. (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja, 17.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Kusch, Martin (1986), Ymmärtämisen haaste.(Prometheus.) Pohjoinen, Oulu.

Kusch, Martin (1989), Language as Calculus vs. Language as Universal Medium: A Study in Husserl, Heidegger and Gadamer.Aate- ja oppihistorian väitöskirja, Oulun yliopisto. Julkaistu: Kluwer, Dordrecht 1989. 

Lehtinen, Torsti (2002), Eksistentialismi: Vapauden filosofia. Kirjapaja, Helsinki.

Luoto, Miika (2002), Heidegger ja taiteen arvoitus. (Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki.

Monni, Kirsi (2004), Olemisen poeettinen liike: Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta 1996–1999. Taiteen tohtorinväitöskirja. (Acta Scenica, Näyttämötaide ja tutkimus, 15.) Teatterikorkeakoulu, Helsinki.

Niemi-Pynttäri, Risto (1988), Luonto-fraasin radikalisoituminen Martin Heideggerin filosofiassa. (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja, 24.) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylä.

Ojakangas, Mika (2002), Kenen tahansa politiikka: Kohti ulossulkematonta demokraattista yhteisöä. (Paradeigma.) Tutkijaliitto, Helsinki.

Ojanen, Eero (1989), Filosofiat ja fasismi: Puheenvuoroja eurooppalaisen kulttuurin tilasta. Atena, Jyväskylä.

Parviainen, Jaana (2006), Meduusan liike: Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamus, Helsinki.

Passinmäki, Pekka (2002), Kaupunki ja ihmisen kodittomuus: Filosofinen analyysi rakentamisesta ja arkkitehtuurista. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere.

Rauhala, Lauri (1970), Die Seinsfrage in der sog. neueren Psychosomatik. (Turun yliopiston julkaisuja, Sarja B, Humaniora, 118.) Turun yliopisto, Turku. 

Rauhala, Lauri (1978), Ihmistuntemuksesta eksistentiaalisen fenomenologian valossa. (Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen soveltavan psykologian osaston tutkimuksia, 3.) Helsingin yliopisto, Helsinki.

Rauhala, Lauri (1993), Eksistentiaalinen fenomenologia hermeneuttisen tieteenfilosofian menetelmänä: Maailmankuvan kokonaisrakenteen erittelyä ihmistä koskevien tieteiden kysymyksissä. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 41. / SUFI-tutkimuksia, 8.) Tampereen yliopisto, Tampere. 2., täydennetty painos (2005): Hermeneuttisen tieteenfilosofian analyyseja ja sovelluksia. Yliopistopaino, Helsinki.

Rauhala, Lauri (2005), Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä. Yliopistopaino, Helsinki.

Reenpää, Yrjö (1952), Der Verstand als Anschauung und Begriff. (Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, B 76,1.) Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki.

Reenpää, Yrjö (1966), Über die Zeit: Darstellung und Kommentar einiger Interpretationen des Zeitlichen in der Philosophie: Über die Zeit in den Naturwissenschaften. (Acta Philosophica Fennica, 19.) Societas Philosophica Fennica, Helsinki.

Routila, Lauri (1970), Über Zeichen, Sinn und Wahrheit. (Turun yliopiston julkaisuja, B 117.) Turun yliopisto, Turku.

Ruokanen, Miikka (1987), Hermeneutica moderna: Teologinen hermeneutiikka historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen aikakaudella. Gaudeamus, Helsinki.

Sakari, Marja (2000), Käsitetaiteen etiikkaa: Suomalaisen käsitetaiteen postmodernia ja fenomenologista tulkintaa. (Dimensio, 4.) Valtion taidemuseo, Helsinki.

Stewen, Riikka (1995), Beginnings of Being: Painting and the Topography of the Aesthetic Experience. (Taidehistoriallisia tutkimuksia, 15.) Taidehistorian seura, Helsinki.

Tarasti, Eero (2004), Arvot ja merkit: Johdatus eksistentiaalisemiotiikkaan. Gaudeamus, Helsinki.

Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere.

Varto, Juha (toim.) (1989), Fenomenologeja: Maailma minussa – minä maailmassa: Filosofian tutkijaseminaari 1988. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 1.) Tampereen yliopisto, Tampere.

Varto, Juha (1991), Laulu maasta: Luennot etiikasta. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 23.) Tampereen yliopisto, Tampere. 2. painos 1995.

Varto, Juha (1992), Fenomenologinen tieteen kritiikki. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 30. / SUFI-tutkimuksia, 1.) Tampereen yliopisto, Tampere. 2. painos 1995.

Varto, Juha (toim.) (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 35. / SUFI-tutkimuksia, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 25–50.

Varto, Juha (1993), Tästä jonnekin muualle: Polkuja Heideggerista. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 40.) Tampereen yliopisto, Tampere. 2. painos 1995. 3. painos Tampere University Press, Tampere, 2003.

Varto, Juha & Veenkivi, Liisa (1993), Näkyvä ja näkymätön: Filosofisia keskusteluja. (Yleisradion opetusjulkaisut.) Yleisradio, Helsinki.

Ylimaula, Anna-Maija (1992), Origins of Style: Phenomenological approach to the Essence of Style in the Architecture of Antonio Gaudí, C. R. Mackintosh and Otto Wagner. (Acta Universitatis Ouluensis, C 59.) Oulun yliopisto, Oulu.

D. Suomessa ilmestyneet Heidegger-artikkelit

Ahonen, Pertti (2002), Heidegger: Hairahtanut, kirottu ja anteeksi saanut? Kosmopolis 32 (3), 65–78.

Attila, Laura (1998), Musiikillisesta tulkinnasta: Pohdiskelua hermeneuttisen filosofian, erityisesti Martin Heideggerin taidefilosofian pohjalta. Finaali 4/1998, 7–22.

Backman, Jussi (2003), Tämän murroksen loisto ja suuruus: Heideggerin rehtoraattipuhe 1933. Nuori Voima 1/2003, 31–32.

Backman, Jussi (2004), Aiheesta toiseen: Parmenides, Heidegger ja ajattelun lähtökohdat. Ajatus 61, 209–251.

Backman, Jussi (2004), Todellisuuden kielteisyys: Heidegger, Carnap, Parmenides. Teoksessa Gylling, Heta & Kivinen, S. Albert & Vilkko, Risto (toim.), Kielto. Yliopistopaino, Helsinki, 199–208.

Backman, Jussi (2005), Levon ja levottomuuden etiikka: Aristoteles, Heidegger ja elämän liike. Teoksessa Haukioja, Jussi & Räikkä, Juha (toim.), Elämän merkitys: Filosofisia kirjoituksia elämästä. Unipress, Kuopio, 15–29.

Backman, Jussi (2006), Heidegger Suomessa. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 46–60.

Backman, Jussi (2006), Omaisuus ja elämä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 62–80.

Backman, Jussi (2007), Kaiken takana on jotakin? Heidegger ja perusteen periaate. Teoksessa Gylling, Heta & Niiniluoto, Ilkka & Vilkko, Risto (toim.) (2007), Syy. Gaudeamus, Helsinki, 93–109.

Becker, Leena (2000), Opas meni harhaan. (Arvostelu: Hannah Arendt & Martin Heidegger, Briefe 1925 bis 1927 und andere Zeugnisse.) Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 2.8.2000.

Broms, Henri (1989), Historiallisia käsittämättömyyksiä. Synteesi 8 (1–2), 67–68.

Charles, Daniel (1988), Heidegger on Hermeneutics and Music Today. Teoksessa Rantala, Veikko & Rowell, Lewis & Tarasti, Eero (toim.) (1988), Essays on the Philosophy of Music. (Acta Philosophica Fennica, 43.) Philosophical Society of Finland, Helsinki, 154–166.

Eerikäinen, Hannu (2006), Taidetta geeneistä, soluista ja kudoksista. Taide 46 (3), 38–44.

Elo, Mika (2006), Liikettä katseen elementissä. Tiede & edistys 31 (2), 155–162.

Elovaara, Raili (1986), Heideggerilaisuus Eeva-Liisa Mannerin tuotannossa. Synteesi 5 (2–3), 40–48. Myös teoksessa Läpi lentävän peilin: Esseitä Eeva-Liisa Mannerin tuotannosta. (Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksen monisteita, 42.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 11–36.

Elovaara, Raili (1987), Heideggers Gedankengut im Werk von Eeva-Liisa Manner. Mitteilungen aus der deutschen Bibliothek 19, 61–69.

Eskola, Timo (2000), (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Perusta 3/2000, 165–166.

Forss, Anne-Mari (2003), Tavoitteena varsinaistunut ihminen. (Arvostelu: Pekka Passinmäki, Kaupunki ja ihmisen kodittomuus.) niin & näin 3/2003, 142–143.

Gylén, Marko (2005), Taideteoksen kieleen tuomisen ongelmasta. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 260–277.

Haapala, Arto (1986), Taideteos tapahtumana: Martin Heideggerin taidekäsityksen peruslinjoja. Synteesi 5 (2–3), 1–18.

Haapala, Arto (1989), Väline ja taideteos Heideggerin filosofiassa. Synteesi 8 (1–2), 60–66.

Haapala, Arto (1993), Kulttuurisesti merkittävät objektit: Kohti heideggerilaista julkisuuden analyysiä. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: Julma-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 209–226.

Haapala, Arto (1995), Truth, game and art: Heidegger and Gadamer on the ontology of the work of art. Teoksessa Pettersson, Magnus (toim.) (1995), Festskrift till Johan Wrede 18.10.1995.(Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 594.) Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors, 221–228.

Haapala, Arto (1996), Heideggeria suomeksi. (Arvostelu: Martin Heidegger, Taideteoksen alkuperä.) Synteesi 15 (3), 101–102.

Haapala, Arto (1998), Esipuhe. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 5–6.

Haapala, Arto (1998), Johdanto. Teoksessa Haapala, Arto (toim.) (1998), Heidegger: Ristiriitojen filosofi. Gaudeamus, Helsinki, 9–24.

Haapala, Arto (2000), Maailmassa-oleminen ja taitelijan eksistenssi: Askeleita eksistentiaaliseen etiikkaan. Teoksessa Haapala, Arto & Lehtinen, Markku (toim.) (2000), Elämys, taide, totuus: Kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta. Yliopistopaino, Helsinki, 121–156.

Haapala, Arto (2003), Existential Aesthetics and Interpretation. Teoksessa Haapala, Arto & Kuisma, Oiva (toim.) (2003), Aesthetic Experience and the Ethical Dimension: Essays on Moral Problems in Aesthetics. (Acta Philosophica Fennica, 72.) Philosophical Society of Finland, Helsinki, 101–126.

Haaparanta, Leila (2006), Carnapin ja Heideggerin kiista. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 201–212.

Hankamäki, Jukka (2004), Heidegger – sankarini! Mistä kiistaa käytiin? Tiedepolitiikka 29 (4), 31–38.

Hankamäki, Jukka (2005), Ikuinen Heidegger. Tiedepolitiikka 30 (2), 56.

Heikkerö, Topi (2006), (Arvostelu: Jussi Backman, Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla.) Teologinen aikakauskirja 111 (4), 404–406.

Heikkilä, Martta (1998), Heidegger ja arkkitehtuurin olemus. Arkkitehti 6/1998, 69.

Heikkilä, Martta (2006), Ajattelun asiana Heidegger. (Arvostelu: Jussi Backman & Miika Luoto (toim.), Heidegger – Ajattelun aiheita.)Synteesi 25 (3), 97–100.

Heinämaa, Sara (2004), Phenomenology of Persons or Ontogical Analytic of Dasein? A Reply to Heidegger’s Critique of Classical Phenomenology? (Abstract). Teoksessa Ikäheimo, Heikki & Kotkavirta, Jussi & Laitinen, Arto & Lyyra, Pessi (toim.) (2004), Personhood: Workshop Papers of the Conference ”Dimensions of Personhood”.(University of Jyväskylä Publications in Philosophy, 68.) University of Jyväskylä, Jyväskylä, 242–243.

Heinämaa, Sara (2004), Sielusta, ruumiista ja hengen elämästä: Husserlin (ennakko)vastaus Heideggerin huomautuksiin. Ajatus 61, 167–208.

Himanka, Juha (1997), Heidegger harkitsee tiedettä: Kommentti Pauli Pylkölle. Ajatus 54, 225–228.

Himanka, Juha (1999), Heideggerin Kreikka. Helikon 3/1999, 14–15.

Himanka, Juha (2000), Heidegger and Kahn on Being and Greece. Teoksessa Himanka, Juha (2000), Phenomenology and Reduction. Teoreettisen filosofian tohtorinväitöskirja. (Helsingin yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 1/2000.) Helsingin yliopisto, Helsinki, 89–122.

Himanka, Juha (2000), Oleminen… ja aika: Muuntunut käsitys Aristoteleesta. Teoksessa Pihlström, Sami & Siitonen, Arto & Vilkko, Risto (toim.) (2000), Aika. Gaudeamus, Helsinki, 191–199.

Himanka, Juha (2000), Olemisen monet merkitykset. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Voima 1/2000, 36–37.

Himanka, Juha (2006), Mitä kuuluu asiaan? Husserl Heideggerin taustalla. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 192–200.

Hirvonen, Ari (2001), Martin Heidegger – oleminen ja oikeus. Teoksessa Tontti, Jarkko & Mäkelä, Kaisa (toim.) (2001), Filosofien oikeus, osa II. (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, 3.) Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki, 9–69.

Hirvonen, Ari (2006), Heidegger oikeuden edessä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 372–391.

Holvas, Jakke (1995), Subtiili modaliteetti. (Arvostelu: Martin Heidegger, Taideteoksen alkuperä.) Nuori Voima 6/1995, 50.

Huttunen, Rauno & Kakkori, Leena (2002), The hermeneutics of truth and selfhood: Heidegger’s, Gadamer’s and Ricœur’s significance in the autobiographical research. Teoksessa Huttunen, Rauno & Heikkinen, Hannu & Syrjälä, Leena (toim.) (2002), Narrative Research: Voices of Teachers and Philosophers. (SoPhi, 67.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, *.

Häkli, Jouni (2005), Tilan historiaa ilman maantiedettä. (Arvostelu: Stuart Elden, Mapping the Present: Heidegger, Foucault and the Project of a Spatial History.) Terra 115 (1).

Hämäläinen, Janita (1999), Korkkiruuvin kierteitä. (Arvostelu: Hannah Arendt & Martin Heidegger, Briefe 1925 bis 1975 und andere Zeugnisse.) Nuori Voima 2/1999, 52–53.

Ikäheimo, Heikki (1998), Tietoisuuden tieltä hakotielle: Heidegger lukee Hegelin Hengen fenomenologian johdantoa. Teoksessa Kuhmonen, Petri & Sillman, Seppo (toim.) (1998), Jaettu jana, ääretön raja: Pellervo Oksalan juhlakirja. (Jyväskylän yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 65.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 196–212.

Ikäheimo, Heikki (2006), Heidegger, Hegel ja meidän aikamme. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 137–155.

Itkonen, Matti (1993), Kronos ja Kairos: Paluu itseen – Martin Heidegger ja Eeva-Liisa Manner. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1993), Pohdin 8. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 42.) Tampereen yliopisto, Tampere, 86–107.

Jaaksi, Vesa (1995), Tekniikka ja olemisen paluu: Suomentajan johdanto. niin & näin 2/1994, 30.

Jaaksi, Vesa (2006), Heidegger ja teknologia: Katso ihmistä. niin & näin 1/2006, 25–29.

Jalava, Marja (2000), Miksi on olemassa ylipäätään jotakin, pikemminkin kuin ei mitään? (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Historiallisia arvosteluja 7/2000.

Joensuu, Kosti (2003), Eksistenssin riisto: Heideggerin muodollisen ”etiikan” periaatteista. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 131–156.

Johansson, Peik (1988), Filosofien ikioma Waldheim-skandaali. Suomi 3/1988, 18–19.

Julkunen, Pertti (1993), Tuossaolo ja julkisuus: Tulkintoja Martin Heideggerin mahtavasta ahdistuksesta. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 9–60.

Julkunen, Pertti (1997), Lenin Heideggerin mausoleumissa. Teoksessa Eloranta-Jokela, Eeva ym. (toim.) (1997), Ajan henki: Antologia minun omista minuuksistani. (Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, Sarja C, 22.) Tampereen yliopisto, Tampere, 161–185.

Julkunen, Pertti (1997), Twist and Shout. Teoksessa Eloranta-Jokela, Eeva ym. (toim.) (1997), Ajan henki: Antologia minun omista minuuksistani. (Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, Sarja C, 22.) Tampereen yliopisto, Tampere, 139–160.

Julkunen, Pertti (2000), Das Man ja Diana-vainaa: ”Nyt on lupa itkeä”. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 20–26. 

Julkunen, Pertti (2003), Taideteos on kuin lapsen kysymys. Taide 43 (5), 13–19.

Junttila, Juha (1980), Martin Heideggerin filosofian vaikutuksesta Heinrich Schlierin teologiaan. Teologinen aikakauskirja 85 (2), 67–78.

Järvinen, Juha (1988), Luonnon paluu. Kantti 4/1988, 30–32.

Kaarto, Tomi (2004), Dekonstruktio ja tekstin kontekstualisoiva lukeminen. niin & näin 3/2004, 71–83.

Kakkori, Leena (1998), Jälkiä ja silmiä. (Arvostelu: Reijo Kupiainen, Heideggerin ja Nietzschen taidekäsitysten jäljillä.) niin & näin 1/1998, 67–68.

Kakkori, Leena (1998), Martin Heideggerin maailma. Teoksessa Kuhmonen, Petri & Sillman, Seppo (toim.) (1998), Jaettu jana, ääretön raja: Pellervo Oksalan juhlakirja. (Jyväskylän yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 65.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 80–90.

Kakkori, Leena (1998), Taideteoksesta estetiikan ylittämisen jälkeen: Taideteoksen alkuperä -essee Nietzsche-luentojen valossa. niin & näin 1/1998, 55–60.

Kakkori, Leena (2001), Martin Heideggerin tulkinta Nietzschen filosofiasta. niin & näin 3/2001, 24–33.

Kakkori, Leena (2003), Esipuhe. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 5–8.

Kakkori, Leena (2003), Heideggerin arvoitus. (Arvostelu: Miika Luoto, Heidegger ja taiteen arvoitus.) niin & näin 1/2003, 91–92.

Kakkori, Leena (2003), Totuuden ongelma: Totuus avautumisena ja paljastumisena Martin Heideggerin filosofiassa. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 90–113.

Kakkori, Leena (2004), Egon hylkääminen: Ihmisen perustavanlaatuiset luonnehdinnat Medard Bossin Dasein-analyysissa. Teoksessa Kotkavirta, Jussi & Niemi, Petteri (toim.) (2004), Persoona. (SoPhi, 84.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 223–231.

Kakkori, Leena (2005), Martin Heidegger ruumiista ja elämästä. Teoksessa Haukioja, Jussi & Räikkä, Juha (toim.), (2005), Elämän merkitys: Filosofisia kirjoituksia elämästä. Unipress, Kuopio, 129–138.

Kakkori, Leena (2006), Zollikon-seminaarit ja Oleminen ja aika. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 364–371.

Kalli, Pekka (1998), Heidegger, pelastaja? (Arvostelu: Arto Haapala (toim.), Heidegger: Ristiriitojen filosofi.) Aikuiskasvatus 18 (1), 11.

Kaunonen, Leena (2006), Veden läpi hohtava kirjain: Martin Heideggerin fenomenologinen logos ja olemassaolon kysymysten uudelleen asettaminen Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121:ssa. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 302–317.

Kauppi, Raili (2001), Ihmisestä eksistenssifilosofian valossa. Teoksessa Filosofia: Coincidentia oppositorum, edellinen osa. (Raili Kaupin kirjoitukset, 3.1.) Toimittaneet Ismo Koskinen ja Jari Palomäki. Tampere University Press, Tampere, 293–306.

Kauppi, Raili (2001), Martin Heideggerin ihmiskäsitys. Teoksessa Filosofia: Coincidentia oppositorum, edellinen osa. (Raili Kaupin kirjoitukset, 3.1.) Toimittaneet Ismo Koskinen ja Jari Palomäki. Tampere University Press, Tampere, 179–189.

Kauppinen, Jari (1995), Heidegger ja runouden olemus: Kieli, totuus ja Kromaattiset tasot. Teoksessa Hökkä, Tuula (toim.) (1995), Suspiros, sospiri: Tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin tuotannosta. (Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja, 5.) Helsingin yliopisto, Helsinki, 161–173.

Kauppinen, Jari (1997), Kuka ratkaisee ymmärtämisen? Schmitt ja Heidegger ymmärtämisen tällä puolen. Teoksessa Takala, Jukka-Pekka & Nuotio, Kimmo (toim.) (1997), Ymmärtäminen ja oikeudellinen vastuu. Edita, Helsinki.

Kauppinen, Jari (2006), Olemisen ja ajan lacuna?. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 98–107.

Kirkkopelto, Esa (2006), Zwischen – Heidegger Kantin ja Hölderlinin välissä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 122–136.

Kitanov, Severin (2000), Olemisen maidossa. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Nuori Voima 4–5/2000, 70–71.

Kivekäs, Esa (1962), Heidegger ja Bultmann. Valvoja 82, 186–194.

Koistinen, Aulis (2000), Ei mitään uutta Heideggerista. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 2.8.2000.

Koivusalo, Markku (2000), Tekniikka ja taide – tekhnēn kummat kohtalot. Nuori Voima 4/2000, 28–33.

Koivusalo, Markku (2006), Ajattelun oppiminen. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 236–257.

Koskelainen, Jukka (1996), Kesuura Celanin ja Heideggerin välissä: Alaviite Celanin runoihin. Nuori Voima 4/1996, 27–28.

Koskelainen, Jukka (2000), Martin Heideggerin torjuttu natsismi. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 20.6.2000.

Koskelainen, Jukka (2000), Politiikka filosofian seurauksena. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 9.7.2000.

Koskelainen, Jukka (2000), Saksan pyhä tehtävä (Martin Heidegger). Teoksessa Koskelainen, Jukka (2000), Atlantiksen perintö: Kirjailijoiden uusi alku. Tammi, Helsinki 2000, 197–234.

Koskelainen, Jukka (2000), Tähti kaivon yllä (Paul Celan ja Heidegger). Teoksessa Koskelainen, Jukka (2000), Atlantiksen perintö: Kirjailijoiden uusi alku. Tammi, Helsinki 2000, 235–241.

Koskelainen, Jukka (2005), Sitkeä Heidegger-kiista? Ja mistä sitä oikein käytiinkään? Tiedepolitiikka 30 (1), 44–45.

Kosonen, Erja (2005), The Motivation and Meaning of Playing an Instrument and the Holistic Conception of the Human Being [Abstract]. Teoksessa Paananen, Pirkko & Erkkilä, Jaakko (toim.) (2005), European Conference on Developmental Psychology of Music (1:2005: Jyväskylä): ”Music and Development – Challenges for Music Education”: Proceedings of the First European Conference on Developmental Psychology of Music, 17–19 November 2005, University of Jyväskylä, Department of Music, Finland. Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos, Jyväskylä, 277–279.

Kosonen, Matti (1990), Tekniikan probleema ja Heidegger. Teoksessa Kotkavirta, Jussi (toim.) (1990), Tuokio ja totuus: Juhlakirjanen Reijo Wileniukselle. (Jyväskylän yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 42.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 35–46.

Kulla, Heikki (2006), Kuin piru raamattua. (Arvostelu: Emmanuel Faye, Heidegger: L’introduction du nazisme dans la philosophie.) Oikeus 35 (2), 326–328.

Kunnas, Tarmo (2000), Aikansa suurin filosofi? Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 3.6.2000.

Kunnas, Tarmo (2000), Aineksia älymystön uskonnoksi. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika – Martin Heidegger, Kirje ”humanismista” & Maailmankuvan aika.) Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 3.6.2000.

Kunnas, Tarmo (2000), Suuressa ajattelijassa oli myös pientä ihmistä. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 27.6.2000.

Kunnas, Tarmo (2003), Heidegger-kirjallisuutta suomeksi. (Arvostelu: Leena Kakkori (toim.), Katseen tarkentaminen.) Yliopisto 51 (17).

Kunnas, Tarmo (2004), Heidegger Suomessa. Yliopisto 52 (3), 44.

Kupiainen, Reijo (1991), Ontologisen eron muutos Heideggerilla. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1991), Pohdin 4. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 16.) Tampereen yliopisto, Tampere, 40–57.

Kupiainen, Reijo (1991), Silleen jättäminen ja zen. Teoksessa Heidegger, Martin (1991), Silleen jättäminen. Suomentanut Reijo Kupiainen. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 19.) Tampereen yliopisto, Tampere, 101–114.

Kupiainen, Reijo (1992), Huomioita Heideggerin kääntämisestä. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Fenomenologinen vuosikirja 1992. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 37. / SUFI-tutkimuksia, 5.) Tampereen yliopisto, Tampere, 193–199.

Kupiainen, Reijo (1992), Miksi silleen jättäminen. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Pohdin 7. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 31.) Tampereen yliopisto, Tampere, 45–52.

Kupiainen, Reijo (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Pohdin 6. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 29.) Tampereen yliopisto, Tampere, 23–35. 

Kupiainen, Reijo (1992), Tapahtumisen taide – politiikan alku. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 35. / SUFI-tutkimuksia, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 87–114.

Kupiainen, Reijo (1994), Heidegger ja totuus paljastumisena. niin & näin 2/1994, 6–8.

Kupiainen, Reijo (1996), Taiteesta ilman estetiikkaa. (Arvostelu: Martin Heidegger, Taideteoksen alkuperä.) niin & näin 1/1996, 63–65.

Kupiainen, Reijo (1996), Olion anatomiaa: Suomentajan johdanto. niin & näin 4/1996, 53.

Kupiainen, Reijo (1997), Kielessä asumme: Kieli eettisyyden pelitilana. Teoksessa Mälkiä, Matti & Stenvall, Jari (toim.) (1997), Kielen vallassa: Näkökulmia politiikan, uskonnon ja julkishallinnon kieleen. Tampere University Press, Tampere, 61–71.

Kupiainen, Reijo (1999), Nuori Heidegger ja eksistentiaalis-fenomenologisen etiikan mahdollisuudet. Teoksessa Lahtinen, Mikko (toim.) (1999), Rakkaudesta filosofiaan: Juhlakirja professori Juha Varton syntymäpäivänä 27.6.1999. Tampereen yliopisto, Tampere, 126–136.

Kupiainen, Reijo (2000), Olemisen lyhyt oppimäärä. (Arvostelu: Martin Heidegger, Kirje ”humanismista” & Maailmankuvan aika.) niin & näin 2/2000, 19.

Kupiainen, Reijo (2003), Fenomenologia alkuperän tieteenä. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 11–31.

Kupiainen, Reijo (2005), Heidegger ja faktisuuden hermeneutiikka. Teoksessa Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere, 85–97.

Kurkela, Kari (1986), Heidegger, ymmärtäminen ja tulkitseminen. Synteesi 5 (2–3), 35–39.

Kurki, Eeva (1996), Onko – vai harhaako vain? Elokuvan ontologiaa heideggerilaisittain. Tiede & edistys 21 (3), 224–232.

Kurki, Janne (1998), Olemisen tuulahdus: Heideggerista Lacaniin ja takaisin. Synteesi 17 (2), 47–59.

Kurki, Janne (2005), Ajattelun alussa: Saman ja toisen välissä Nikomakhoksen etiikan VI kirjassa. Tässä kokoelmassa.

Kusch, Martin (1986), Valinnan valinta – varhais-Heideggerin anti vapauden ongelmaan. Ajatus 43, 61–71.

Kusch, Martin (1987), Onko semantiikka saavuttamaton? Husserlin, Heideggerin ja Gadamerin käsityksiä kielestä ja merkityksestä. Scripta historica 11, 303–336.

Kusch, Martin (1990), Heidegger on ”Why Is There Something Rather than Nothing?”, teoksessa Haaparanta, Leila & Kusch, Martin & Niiniluoto, Ilkka (toim.) (1990), Language, Knowledge and Intentionality: Perspectives on the Philosophy of Jaakko Hintikka. (Acta Philosophica Fennica, 49.) Philosophical Society of Finland, Helsinki, 144–159.

Kusch, Martin (1990), ”Runous on taiteen olemus” – kieli universaalina mediumina Heideggerin taiteenfilosofiassa. Teoksessa Lammenranta, Markus & Rantala, Veikko (toim.), Kauneus: Filosofisen estetiikan ongelmia: Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvio Tampereella 1987. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 234–245.

Kymäläinen, Päivi (2002), Epäröinnin etiikkaa ja estetiikkaa. Synteesi 21 (1), 50–58.

Kärki, Kimi (2005), Martin Heidegger, temppeliteos ja massojen tenospektaakkeli. Teoksessa Järvinen, Hann & Kärki, Kimi (toim.) (2005), Avaintekstejä kulttuurihistoriaan. (Cultural History – Kulttuurihistoria, 6.) Turku: Turun yliopisto, 161–171.

Lahtinen, Mikko (1992), Peltotiellä olet hakotiellä. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 35. / SUFI-tutkimuksia, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1–24.

Laine, Timo (2003), Maailman avautumisen syntyperät. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 167–182.

Lehtinen, Markku (1994), Keskusteluja taideteoksen alkuperästä: Heidegger. Taide 34 (4), 42–48.

Lehtinen, Markku (1996), Filosofian ja runouden vuoropuhelu: Huomautuksia Heideggerin Hölderlin-tulkintoihin. Nuori Voima 4/1996, 29–32.

Lehtinen, Markku (1997), Kaikki syntyy riidasta. Nuori Voima 6/1997, 14–16.

Lehtinen, Markku (1998), Heidegger – estetiikka ja ethos. Teoksessa Reiners, Ilona & Seppä, Anita (toim.) (1998), Etiikka ja estetiikka. Gaudeamus, Helsinki, 121–145.

Lehtinen, Markku (1998), Taideteoksen epäinhimillinen alkuperä. Synteesi 17 (3), 42–54.

Lehtinen, Markku (1998), Teoreettisen katseen kritiikkiä. (Arvostelu: Reijo Kupiainen, Heideggerin ja Nietzschen taidekäsitysten jäljillä.) Tiede & edistys 23 (2), 158–161.

Lehtinen, Markku (2000), Fysiologiasta fenomenologiaan – Heidegger, Nietzsche ja taiteen ruumiillisuus. Teoksessa Haapala, Arto & Nummi, Jyrki (toim.) (2000), Aisthesis ja poiesis: Kirjoituksia estetiikasta ja kirjallisuudesta. Professori Aarne Kinnusen juhlakirja 4.2.2000. Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitos, Helsinki, 55–71.

Lehtinen, Markku (2000), Totuuden kaksiselitteisyys: Aktiivisuus ja passiivisuus Heideggerin taidefilosofian ongelmana. Synteesi 19 (3), 54–68.

Lehtinen, Markku (2002), Mitä estetiikka on ja miksi sen ”ylittäminen” on tärkeää? (Arvostelu: Miika Luoto, Heidegger ja taiteen arvoitus.) Tiede & edistys 27 (4), 349–357.

Lehtonen, Reino (2005), Heidegger ja natsit. Tiedepolitiikka 30 (1), 46.

Lindberg, Susanna (2000), Avaus olemiseen ja aikaan. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Tiede & edistys 25 (3), 213–218.

Lindberg, Susanna (2001), Hegelin ja Heideggerin välienselvittely. Tiede & edistys 26 (3), 177–197.

Lindberg, Susanna (2006), Kuvan synty. Tiede & edistys 31 (2), 146–154.

Lindberg, Susanna (2006), Metafysiikasta olemisen ”fysiikkaan”: Hegelin ”elämä” ja Heideggerin ”fysis”. Ajatus 63, 97–118.

Lindberg, Susanna (2006), Nietzschen elämä ja Heideggerin oleminen. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 156–176.

Luoma, Matti (1986), Jaspers ja Heidegger. Psykologia 21 (4), 289–290.

Luoma, Matti (1995), Heidegger, natsit ja filosofia. Kanava 23 (1), 26–28.

Luoto, Miika (1997), Heidegger ja taiteen arvoitus (Arvostelu: Martin Heidegger, Taideteoksen alkuperä.) Tiede & edistys 22 (2), 181–185.

Luoto, Miika (1999), Nietzsche, Heidegger ja taiteen huuma. Synteesi 18 (3), 56–59.

Luoto, Miika (2000), Taide ja totuus Heideggerin ajattelussa. Teoksessa Haapala, Arto & Lehtinen, Markku (toim.) (2000), Elämys, taide, totuus: Kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta. Yliopistopaino, Helsinki, 93–120.

Luoto, Miika (2001), Olemisen eetos ja alkuperäinen etiikka Heideggerin ajattelussa. Teoksessa Heinämaa, Sara & Oksala, Johanna (toim.) (2001), Rakkaudesta toiseen: Kirjoituksia vuosituhannen vaihteen etiikasta. Gaudeamus, Helsinki, 23–40.

Luoto, Miika (2002), Ihminen, oleminen ja humanismin rajat. Tiede & edistys 27 (4), 339–348.

Luoto, Miika (2004), Tekniikan kätkeytyvä mieli. Katsaus 1/2004, 6–13.

Luoto, Miika (2006), Heideggerin kysymys alkuperästä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 320–339.

Luoto, Miika & Backman, Jussi (2006), Johdannoksi ajattelun aiheisiin. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 9–45.

Markkanen, Kristiina (2000), Kääntäminen on akateeminen itsemurha. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 16.2.2000.

Matz, Richard (1972), Ett samtal med Martin Heidegger (inledning). Horisont 20 (2), 26–35.

Matz, Richard (1985), Konsten – specialfunktion eller besked om varats väsen? Några reflektioner kring Martin Heideggers syn på konsten. Horisont 32 (3), 60–65.

Mohanty, Jitendranath (1996), Phenomenology and History. Teoksessa Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka (toim.) (1996), Methods of Philosophy and the History of Philosophy: Proceedings of the Entretiens of Institut international de philosophie, Helsinki, August 27–30, 1995. (Acta Philosophica Fennica, 61.) Philosophical Society of Finland, Helsinki, 99–109.

Natri, Tommi (1993), Kuoleman väristys raskaalla reidellä. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 127–136.

Naukkarinen, Jussi (2005), Heideggerin teknologian filosofiaa. Tekniikan waiheita 23 (2), 5–19, 82.

Nevanlinna, Tuomas (1995), Psykiatri hississä. Nuori Voima 2/1997, 56–57.

Niemi-Pynttäri, Risto (1989), Luontoon kätkeytynyt valta: Heidegger rikkomassa länsimaista itsevarmuutta. Tiede & edistys 14 (2), 118–121.

Niemi-Pynttäri, Risto (2000), Kuinka ”Dasein” kääntyy? (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 12–13.

Nikander, Ismo (2002), ”Oikea tapa tulla kehään”: Esipuhe Gadamer-suomennokseen. niin & näin 3/2002, 64–65.

Nikander, Ismo (2005), Filosofisesta hermeneutiikasta: Suomentajan esipuhe. Teoksessa Gadamer, Hans-Georg (2004), Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander, Vastapaino, Tampere, VII–XIII.

Nikander, Ismo (2005), Dialogin mahdollisuus ja mahdottomuus: Gadamerin ja Derridan ”epätodennäköinen kiistely”. Teoksessa Tontti, Jarkko (toim.) (2005), Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta. Vastapaino, Tampere, 241–265.

Niku, Annikki (2002), ”Runollisesti asuu ihminen”: Heideggerin, Nietzschen ja Hölderlinin ristiinlukua. Synteesi 21 (1), 37–49.

Niku, Annikki (2003), ”Die Sage”: sanas. Synteesi 22 (1), 33–46.

Niku, Annikki (2003), Heidegger ja kielen salaisuus. niin & näin 3/2003, 115–123.

Nummenmaa, Tapio (2000), Mietittävää psykologillekin. (Arvostelu: Martin Heidegger, Kirje ”humanismista” & Maailmankuvan aika.) Psykologia 35 (3), 295–296.

Nuto, Tiina (1993), Uuden ajan tiede ”luonnon” raiskaajana. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 115–123.

Ojanen, Eero (1992), Heidegger ja minä. (Arvostelu: Martin Heidegger, Silleen jättäminen – Olavi Moilainen, Elämä puhuu.) Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 17.5.1992.

Ojanen, Eero (1993), Heideggerin kuva ei kirkastu mutta saa sävyjä. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 7.8.1993.

Oksala, Johanna (2005), Feministinen filosofia nykyisyyden ontologiana. Teoksessa Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.) (2005), Feministinen filosofia. Gaudeamus, Helsinki, 156–173.

Ollila, Maija-Riitta (2000), Heidegger vuonna 2000. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Tiedepolitiikka 25 (2), 58–59.

Pantzar, Mika (2001), Heidegger, Habermas ja kännykkä. Muoto 22 (4), 16.

Pasanen, Outi (1985), Keskustelu William V. Spanosin kanssa: Destruktio, dekonstruktio, jälkiheideggerilaisuus. Parnasso 35 (5), 288–298.

Pasanen, Outi (1994), Ystävyys ennen kaikkea: Blanchot ja Levinas Heideggerin tuolla puolen. Nuori Voima 1/1994, 30–35.

Passinmäki, Pekka (1999), Ihmisen kodittomuus rakentamisen ongelmana. Teoksessa Lahtinen, Mikko (toim.) (1999), Rakkaudesta filosofiaan: Juhlakirja professori Juha Varton syntymäpäivänä 27.6.1999. Tampereen yliopisto, Tampere, 26–32.

Passinmäki, Pekka (2006), Arkkitehtuuri ja olevan avautuminen. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 340–348.

Penttinen, Jaakko (2003), Filosofia ja historia: Martin Heideggerin käsitys historiallisuudesta ja sen seuraukset historiantutkimukselle. Teoksessa Ollitervo, Sakari & Parikka, Jussi & Väntsi, Timo (toim.) (2003), Kohtaamisia ajassa: Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria. (Cultural History – Kulttuurihistoria, 3.) Turun yliopisto, Turku, 13–32.

Pihlström, Sami (2004), Heidegger ja suomalainen analyyttinen filosofia. Tieteessä tapahtuu 2/2004, 5–14.

Pihlström, Sami (2006), Heidegger-reseptio suomalaisen analyyttisen filosofian perinteessä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 213–235.

Pulkkinen, Jarmo (2000), Logiikka ja ihmismieli. Ydin 34 (4), 4–6.

Puttonen, Mikko (1997), Humanistin Heidegger. (Arvostelu: George Steiner, Heidegger.) Yliopisto 45 (15).

Pylkkö, Pauli (1994), Onko nykyinen tiede välttämättä onto-teo-loogista Heideggerin tarkoittamassa mielessä? Ajatus 51, 187–211.

Pylkkö, Pauli (1996), Wolfgang Pauli and Martin Heidegger on the Limits of Scientific Rationality. Teoksessa Ketvel, Urho et al. (toim.) (1996), Vastakohtien todellisuus: Juhlakirja professori K. V. Laurikaisen 80-vuotispäivänä. Yliopistopaino, Helsinki.

Rahkonen, Keijo (1996), Bourdieu ja Heidegger. niin & näin 1/1996, 4–5.

Rahkonen, Keijo (2000), (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Janus 8 (1), 92.

Rauhala, Lauri (1981), Ihmisen olemassaolon rakenne ja analyysi – Martin Heidegger. Teoksessa Siltala, Pirkko ym. (toim.) (1981), Psykoterapia: Teoria ja käytäntö, 1. Weilin + Göös, Espoo, 52–79.

Rauhala, Lauri (1984), Ihmisolion konstituutiosta ja maailmanjäsennyksestä eksistentiaalisessa fenomenologiassa. Teoksessa Haaparanta, Leila (toim.) (1984), Olio: Suomen Filosofisen Yhdistyksen järjestämä kotimainen tutkijakollokvio, Helsinki 11.–12.1.1984. (Helsingin yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 3.) Helsingin yliopisto, Helsinki, 98–108.

Rauhala, Lauri (1992), Filosofinen epänatsi Martin Heidegger. Tiedepolitiikka 17 (1), 56.

Rossi, Sirpa (1972), Über das Problem der Verdinglichung bei Lukács und Heidegger. Ajatus 34, 155–161.

Routila, Lauri (1970), Husserl ja Heidegger. Teoksessa Hintikka, Jaakko & Routila, Lauri (toim.) (1970), Filosofian tila ja tulevaisuus.(Prisma-tietokirjasto, 21.) Weilin + Göös, Helsinki, 77–96.

Routila, Lauri (1976), Wahrnehmung und Interpretation. Ajatus 36, 125–141.

Räsänen, Pajari (1998), Metaforan lahja. Synteesi 17 (2), 84–107.

Räsänen, Pajari (2006), Tiessäänolo paikallaolon tapana: ”Kielikuvan” tällä puolen. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 81–97.

Saarikoski, Jyrki (1993), Das Man Moskovassa – jokamiessubjekti ja televisiouutiset. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 63–77.

Saarinen, Esa (1986), Fenomenologia ja eksistentialismi. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa (toim.) (1986), Vuosisatamme filosofia. WSOY, Helsinki, 111–144. 2. painos 2002: Nykyajan filosofia. WSOY, Helsinki, 215–260.

Salmi, Minna (1991), Ajatteletko arkena? Arkielämä ja tietoisen toiminnan mahdollisuus. Sosiologia 28 (4), 237–249, 307.

Santanen, Sami (2004), Lähteen korvalla: Hölderlin Heideggerin ja Benjaminin välissä. Nuori Voima 1/2004, 28–34.

Santanen, Sami (2006), Runouden pohjavirta: Heidegger ja Hölderlin. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 278–301.

Seppä, Anita (1998), Ei filosofiaa ilman ristiriitaa: Heidegger? (Arvostelu: Arto Haapala (toim.), Heidegger: Ristiriitojen filosofi.) Synteesi 17 (3), 101–105.

Siisiäinen, Lauri (2006), Heidegger, Wagner ja musiikin uhka. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 349–362.

Sillman, Eeva (1976), Olemisesta – ihmisestä – ja taiteesta Martin Heideggerin filosofiassa. Teoksessa Taiteen filosofian tutkimusprojektin julkaisu I. (Jyväskylän yliopiston Filosofian laitoksen julkaisuja, 7.) Jyväskylän yliopisot, Jyväskylä, 81–109.

Sillman, Eeva (1982), Ajattelun ja todellisuuden ongelmasta Martin Heideggerin filosofiassa. Teoksessa Itkonen, Esa ym. (toim.) (1982), Ajatuksen ja toiminnan tiet: Matti Juntusen muistokirja. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 45.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 137–164.

Siltala, Juha (1993), Yleisinhimillisestä ahdistuksesta kulttuurikohtaiseen syyllistämiseen. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 81–93.

Simojoki, Anssi (2000), Heidegger ja kansallissosialismi. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 10.6.2000.

Sivenius, Hannu (1990), Toiseuden tuuli: Eräitä huomautuksia Emmanuel Levinasin Husserl- ja Heidegger-kritiikistä. Teoksessa Kosonen, Matti (toim.) (1990), Phenomenology / Fenomenologia: Proceedings of the Symposium on Phenomenology in Jyväskylä 18.5.1988. (Filosofian laitoksen julkaisuja, 43.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 95–144.

Sivenius, Hannu (1995), Suomentajan alkusanat. Teoksessa Heidegger, Martin (1995), Taideteoksen alkuperä. Suomentanut Hannu Sivenius. Taide, Helsinki, 7–12.

Sorjonen, Pasi (1993), Silleen jättämisestä taideteoksen kokemiseen. Teoksessa Kaarre, Samuli & Jylhämö, Kimmo (toim.) (1993), Filosofian tulevaisuus: Filosofian opiskelijaseminaari 1993. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 47. / Aatos, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 59–67.

Sundström, Leif (2004), Olemisen ja ajan lähilukua. (Arvostelu: Leena Kakkori (toim.), Katseen tarkentaminen.) niin & näin 2/2004, 155–156.

Taminiaux, Jacques (1996), Remarks on Prof. Mohanty’s paper on ”Phenomenology and History”. Teoksessa Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka (toim.) (1996), Methods of Philosophy and the History of Philosophy: Proceedings of the Entretiens of Institut international de philosophie, Helsinki, August 27–30, 1995. (Acta Philosophica Fennica, 61.) Philosophical Society of Finland, Helsinki, 111–115.

Tarasti, Eero (1993), Ahdistus ja semioottisen subjektin ongelma. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: JULMA-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 197–205.

Tarasti, Eero (2003), Ahonen, Heidegger ja ”taisteleva semiotiikka”. Synteesi 22 (2), 87–91. 

Toikka, Pekka (1999), Seksi ja julkisuus. Teoksessa Lahtinen, Mikko (toim.) (1999), Rakkaudesta filosofiaan: Juhlakirja professori Juha Varton syntymäpäivänä 27.6.1999. Tampereen yliopisto, Tampere, 115–125.

Toikka, Pekka (2000), Ontologia, käytäntö, etiikka. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 5–11.

Toikka, Pekka (2000), ”Täälläolon onttisuudesta” – kääntäjän ongelmia. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 14–16.

Toikka, Pekka (2006), Kokemuksesta ja elämyksestä. Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 177–189.

Torvinen, Juha (1998), Heidegger ja musiikillinen hermeneutiikka. Synkooppi 20 (1), 23–29.

Torvinen, Juha (2005), Matkalla Heideggerista musiikkiin. Teoksssa Torvinen, Juha & Padilla, Alfonso (toim.), Musiikin filosofia ja estetiikka: Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä. Yliopistopaino, Helsinki, 83–105.

Tuomola, Juhana (1996), Heidegger, Popper ja historismin kritiikki. Ajankohta 4, 177–194.

Uurtimo, Yrjö (1992), Annetun tuhoaminen ja erityistiede. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 35. / SUFI-tutkimuksia, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 25–50.

Vadén, Tere (1997), Suomentajan jälkisanat. Teoksessa Steiner, George (1997), Heidegger. Suomentanut ja jälkisanat laatinut Tere Vadén. Gaudeamus, Helsinki.

Vadén, Tere (2003), Ymmärtäminen, päättäväisyys, sisu: Huomioita etiikan alkuperästä Olemisessa ja ajassa. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 157–166.

Vadén, Tere (2004), Mitä on paikallinen ajattelu? niin & näin 1/2004, 49–55.

Vadén, Tere (2006), Heidegger ja etiikka: Muotoa vai sisältöä? Teoksessa Backman, Jussi & Luoto, Miika (toim.) (2006), Heidegger – Ajattelun aiheita. (23°45: niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja, 21.) Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere, 392–405.

Varto, Juha (1989), Pitkästyminen ja teknologia. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1989), Fenomenologeja: Maailma minussa – minä maailmassa: Filosofian tutkijaseminaari 1988. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 1.) Tampereen yliopisto, Tampere, 35–52.

Varto, Juha (1990), Martin Heidegger ja Hölderlin: Runous ja filosofia. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1990), Filosofia ja kaunokirjallisuus. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 3.) Tampereen yliopisto, Tampere, 15–30.

Varto, Juha (1990), Runon sana ja maailman kiinniotto. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1990), Pohdin 5. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 24.) Tampereen yliopisto, Tampere, 23–42.

Varto, Juha (1991), Heidegger ja salaisuus. Teoksessa Heidegger, Martin (1991), Silleen jättäminen. Suomentanut Reijo Kupiainen. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 19.) Tampereen yliopisto, Tampere, 3–17.

Varto, Juha (1991), Kielen alkuperästä. Teoksessa Varto, Juha (1991), Nuoruuden viisaus ja muita kirjeitä peruskysymyksestä. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 15.) Tampereen yliopisto, Tampere, 68–83.

Varto, Juha (1991), Luonnonfilosofia ja tekniikan filosofia. Teoksessa Pakarinen, Terttu & Vilkka, Leena & Luukkanen, Eija (toim.) (1991), Näkökulma yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen. (Acta Universitatis Tamperensis, Series B, 37.) Tampereen yliopisto, Tampere, 27–43.

Varto, Juha (1991), Perustan olemus. Teoksessa Varto, Juha (1991), Nuoruuden viisaus ja muita kirjeitä peruskysymyksestä. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 15.) Tampereen yliopisto, Tampere, 2–21.

Varto, Juha (1991), Länsimainen ihminen: Pitkästynyt teknologi. Image 1/1991, 78–80.

Varto, Juha (1992), Filosofin kariutuminen: Politiikka. Teoksessa Varto, Juha (toim.) (1992), Silleen jättäminen ja politiikka. (Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 35. / SUFI-tutkimuksia, 4.) Tampereen yliopisto, Tampere, 51–59.

Varto, Juha (1992), Miksi taiteen ei tule olla yhteiskunnallista. Teoksessa Aalto-Setälä, Mika ym. (toim.) (1992), Nautinnot pois muilta. (Muu-akatemian julkaisuja, 1.) Muu ry., Helsinki, 30–36.

Varto, Juha (1993), Täällä olon etiikka: Eräs tulkinta Heideggerin teoksesta Sein und Zeit. Teoksessa Hokkanen, Hanne ym. (toim.) (1993), Julkisuus ja ahdistus: Julma-projektin ontologinen antologia kenen tahansa elämästä. Yliopistopaino, Helsinki, 149–163.

Varto, Juha (1995), Heidegger ja fysiksen  uudelleen tulkinta. Teoksessa Kotkavirta, Jussi (toim.) (1995), Luonnon luonto: Filosofisia kirjoituksia luonnon käsitteestä ja kokemisesta. (SoPhi, 2.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 125–131.

Varto, Juha (2000), Ihminen ja eläminen. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 17.

Varto, Juha (2003), Heideggerin alkuperäinen etiikka: Eräs mahdollinen tulkinta siitä, mistä Oleminen ja aika on. Teoksessa Kakkori, Leena (toim.) (2003), Katseen tarkentaminen: Kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta. (SoPhi, 71.) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 182–197.

Vuorio, Antti (2000), Olemisessa ja ajassa kyse on ihmisestä. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) Aviisi 41 (6), 16.

Vähämäki, Jussi (2000), Olemisen ja ajan ajankohtaisuus. (Arvostelu: Martin Heidegger, Oleminen ja aika.) niin & näin 2/2000, 18.

E. Suomalaiset Heideggeria käsittelevät pro gradu- ja lisensiaatintyöt

Aarnio, Tero (1996), Elokuvallinen tapahtuminen: Martin Heideggerista kohti elokuvaa. Elokuva- ja televisiotieteen pro gradu -työ. Turun yliopisto, Turku.

Arvola, Antti (1995), Heidegger ja ihmisen retoriikka: Ihmisen ilmaisun ongelma olemisen filosofiassa. Filosofian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Attila, Laura (2001), Musiikki, muusikko ja tulkitsemisen haaste: Musiikin tulkitsemisen käsitteen pohdintaa Heideggerin taidefilosofian pohjalta. Taiteellisen lisensiaatintutkinnon tutkielma. Sibelius-Akatemia, Helsinki.

Aurikko, Marko (1998), Martin Heideggerin tekniikka-analyysi: Fundamentaaliontologiasta olemishistoriaan. Filosofian pro gradu -työ. Turun yliopisto, Turku.

Backman, Jussi (2002), Omaisuus ja elämä: Heidegger ja Aristoteles kreikkalaisen ontologian rajalla. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Dumbrajs, Sivbritt (2003), Att lära som ett sätt att vara: En tolkning av Martin Heideggers tankar om varat. Filosofian pro gradu -työ. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Elovaara, Raili (1973), Identiteetin ongelmallisuus Samuel Beckettin kertomataiteessa: Eksistentiaalifilosofinen näkökulma. Yleisen kirjallisuustieteen lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Fellman, Olavi Esaias (2004), Elämys ja luovuus uskontona? Tulkinta taideuskonnosta. Estetiikan pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Holländer, Lauri (2005), Traagisesta väkivallasta runolliseen asumiseen: Heidegger ja alkuperäinen kokemus tekniikasta. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Huhtinen, Aki (1994), Dasein-analyysi: Tutkimus yksilöllisyyden toteutumisen ja toteuttamisen mahdollisuudesta sairauden ja epänormaaliuden näkökannalta.Filosofian lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere.

Ikäheimo, Heikki (1996), Absoluutin hengessä: Hegelin Phänomenologie des Geistesin johdanto ja Heideggerin tulkinta. Filosofian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Jaaksi, Vesa (1992), Ympäristökriisi ja modernin tekniikan ongelma: Lukuharjoitus Aristoteleen kirjoituksiin Martin Heideggerin tulkintojen avulla. Filosofian pro gradu ‑työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Joensuu, Kosti (2004), Täälläolo ja etiikan mahdollisuus: Tutkielma Martin Heideggerin ontologiasta ja sen eettisestä ulottuvuudesta. Filosofian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Järvinen, Anniina (2001), Ei huomispäivää: Kunderan Kiireettömyys Heideggerin filosofian valossa. Kirjallisuuden pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Kahlos, Jussi (2005), Oikeassa oleminen ja totuus: Heidegger ja paluu alkuperäiseen totuuskäsitykseen. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Kakkori, Leena (1995), Taideteos ontologisesta näkökulmasta Martin Heideggerin esseen Der Ursprung des Kunstwerkes mukaan. Filosofian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Karvonen, Erkki (1992), Odotuksen struktuurit ja populaarikulttuuri: Fenomenologinen ja postfenomenologinen kehitelmä intentionaalisuuden strukturaalisesta teoriasta: Tämän sovellutukset viestinnän teoriaan sekä populaarikulttuurin tutkimukseen. Tiedotusopin lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere.  

Kauppinen, Jari (1992), Dekonstruktion alkuperistä: Derrida, Husserl, Heidegger. Teoreettisen filosofian lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Klemola, Timo (1991), Liikunta tienä kohti varsinaista itseä: Liikunnan projektien fenomenologinen tarkastelu. Filosofian lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere.

Kotimäki, Tommi (2007), Alkuperä ajallistumisena Martin Heideggerin kirjoituksessa Taideteoksen alkuperä. Yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -työ. Turun yliopisto, Turku.

Kulonen, Sirpa (1995), ”Maailmassa teillä on ahdistus”: Martin Heideggerin käsitys ahdistuksesta teoksessa Sein und Zeit. Uskonnonfilosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Kummala, Petteri (2006), Silmän temppeli: Sanomatalo suomalaisen nykyarkkitehtuurin omakuvana. Estetiikan pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Kupiainen, Reijo (1991), Ajatteleminen transmetafyysisenä asenteena Martin Heideggerin myöhäisfilosofiassa. Filosofian pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere. 

Kurki, Eeva (1992), Kunnia on kuolema: Jean-Pierre Melvillen elokuvien eksistentialistinen tulkinta. Aate- ja oppihistorian lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Oulu.

Kusch, Martin (1986), Ymmärtämisen haaste: Johdatus filosofiseen hermeneutiikkaan. Aate- ja oppihistorian lisensiaatintyö. Oulun yliopisto, Oulu.

Lehtinen, Markku (2000), Totuuden kaksimielisyys: Aktiivinen ja passiivinen Martin Heideggerin taidefilosofiassa. Estetiikan lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Luoto, Miika (1998), Heidegger ja taiteen arvoitus: Kysymys estetiikan ylittämisestä. Estetiikan pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Luoto, Miika (1999), Taiteen kauneus ja totuus: Kysymys taiteesta Heideggerin ajattelussa. Estetiikan lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Miettinen, Timo (2007), Heidegger ja logos: Oleminen ja aika inhimillisen järjellisyyden uudelleentulkintana. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Naukkarinen, Jussi (2002), Heidegger ja tiede. Filosofian pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Niku, Annikki (2003), Heidegger ja runouden salaisuus. Aate- ja oppihistorian pro gradu -työ. Oulun yliopisto, Oulu.

Nupponen, Pia (1998), Heidegger and the Metaphysical Problems of Environmental Thinking: A Critical Perspective on the Being of Nature. Ympäristöpolitiikan pro gradu ‑työ. Tampereen yliopisto, Tampere. 

Nurmisto, Mikko (2004), Heidegger ja olemisen kieli: Martin Heideggerin käsitys kielestä runoutena välineellisen kielikäsityksen kritiikkinä. Filosofian pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Nuutinen, Helena (1995), Esseitä salaisuudesta Heideggerilla ja Simmelillä. Sosiologian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Ojanperä, Veijo (1996), Tapahtumisen ontologia: Viestintä maailmassa-olemisen tapana. Tiedotusopin pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Paasonen, Markku (1993), Heidegger’s Transformation of the Cartesian Subject: A Critical Survey. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ, Turun yliopisto, Turku.

Paasonen, Markku (1993), Totalitet och transcendens i Martin Heideggers Daseinsanalytik. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Åbo Akademi, Turku.

Passinmäki, Pekka (1997), Arkkitehtuurin unohtunut ethos: Tutkielma Martin Heideggerin ajatusten soveltamisesta arkkitehtuurin tarkasteluun. Filosofian pro gradu ‑työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Passinmäki, Pekka (2001), Arkkitehtuurin uusi alku: Kaksi tutkielmaa Heideggerista ja arkkitehtuurista. Filosofian lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere.

Penttinen, Jaakko (2004), Filosofian käsite Edmund Husserlilla ja Martin Heideggerilla. Käytännöllisen filosofian pro gradu -työ. Turun yliopisto, Turku.

Raatikainen, Matti (1990), Sana – taide – teos: Martin Heideggerin Der Ursprung des Kunstwerkes sanataiteen kannalta. Yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Rantanen, Tuomas (2003), Ymmärtäminen ja kieli Martin Heideggerin filosofiassa. Filosofian pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Räsänen, Petri Pajari (1999), Metaforan lahja. Yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Santaharju, Riku (1995), Universaalit ihmisoikeudet -käsitteen ontologisen perustuksen tarkastelu: Immanuel Kantin ihmiskäsitys modernin ihmisoikeuskäsityksen ontologisena puitteena ja ihmisoikeuksien universaalisuuden problemaattisuus. Kansainvälisen politiikan pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Sillman, Eeva (1990), Johdatus Martin Heideggerin fenomenologiseen hermeneutiikkaan. Filosofian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Sirén, Jarkko (1996), Moderni tekniikka Martin Heideggerin myöhäisfilosofiassa. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Suorsa, Teemu (2004), Keskustelu ja myötäeläminen – Fenomenologinen tulkinta. Kasvatuspsykologian pro gradu -työ. Oulun yliopisto, Oulu.

Toikka, Pekka (1996), ”Sillä sama on ajatteleminen ja oleminen”: Ajattelun, kielen ja toiminnan suhteiden uudelleenarviointi Heideggerilla. Filosofian pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, Tampere.

Toikka, Pekka (1998), Kuolevaisten politiikka: Ajattelun ja toiminnan suhteiden uudelleenarviointi Heideggerilla. Teoreettisen filosofian lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Turunen, Panu (1989), Heideggerin näkemys epäautenttisuudesta. Teoreettisen filosofian pro gradu -työ. Turun yliopisto, Turku.

Westerlund, Fredrik (2002), Heideggers existentiella imperativ: En analys av den existentiella och ontologiska innebörden av Heideggers egentlighetsbegrepp i Varat och tiden. Filosofian (ruots.) pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Helsinki.