Swedenborg Emanuel

Juha Manninen: Härmän katekismus. Christian Henrik Snellmanin (1777–1855) swedenborgilais-mystinen maailmankuva.   Julkaistu aikaisemmin ruotsiksi: Historiallinen arkisto, 105, Helsinki 1995, s. 179-250.   Johdanto: "Johan Vilhelm Snellman julkaisi kirjansa Försök till framställning af logiken Helsingissä vuonna 1837. Kirjaan painettu omistuskirjoitus on osoitettu "Till min vördade fader, kofferdi-kapten Christ. Henr. Snellman". Poika kiittää siinä isäänsä ilmeisen aidoin tuntein: "Mottag Huldaste Fader med faderlig välvilja detta ringa prof på min sonliga vördnad och kärlek. Väl hade jag hoppats, att gifva Dig ett värdigare  Dig, hvilken jag icke blott har att tacka för lifvets skänk, utan äfven för den bättre delen af min andliga tillvaro [...] Må det alvarliga sträfvandet i den Lära, jag sökt att framställa, ehuru denna icke förmår rubba Din af en hel menniskoålders forskning och rika erfarenhet befästade Verldsåsigt, bidraga att försona Dig med tidens tanklöshet och egoism [...]"    Omistuskirjoitus ei ollut pelkkä kohteliaisuuden ele. Näyttää siltä, että varhaisimman kiinnostuksensa filosofiaan Snellman oli saanut juuri isältään, omalaatuiselta uskonnonfilosofiselta pohdiskelijalta. Piippolan saarnaajan ja Tyrnävän kappelin kappalaisen, oppineen Gerhard Snellmanin poika Christian Henrik Snellman oli nuoruudessaan harjoittanut jonkin aikaa opintoja Uppsalan yliopistossa ja kuunnellut muun muassa Immanuel Kantin eettisiä oppeja esitelleen Daniel Boëthiuksen luentoja. Hän joutui kuitenkin jättämään opintonsa kesken ja löysi uransa maailman meriltä perämiehenä. Hän näyttää lukeneen saksaa ja englantia ja kirjoituksiinsa hän saattoi sijoitella latinankielisiä lainauksia. Joskus hän käytti ranskalaisperäisiä ilmauksia. Perheineen Christian Henrik asettui Tukholmaan. Siellä Johan Vilhelm syntyi ja vietti lapsuutensa. Vuonna 1813 perhe siirtyi Kokkolaan ja myöhemmin edelleen tilalle Alahärmään. Todennäköisesti jo Ruotsin ajalta periytyi vanhemman Snellmanin kiinnostus Emanuel Swedenborgiin, tunnettuun luonnontutkijaan ja vuorikollegion jäseneen, sittemmin teosofiin ja henkien näkijään. Pojan omistuskirjoitukseensa sisällyttämä viittaus isänsä tutkimuksiin tarkoittaa juuri swedenborgilaisuutta.    Kysyn seuraavassa, mitä voimme tietää Christian Henrik Snellmanin maailmankatsomuksesta, jota ei ole koskaan otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi. Aihe on kiinnostava Johan Vilhelm Snellmanin varhaisimman henkisen taustan selvittämisen kannalta, mutta myös dokumentaationa erään olennaisesti ei-akateemisen ihmisen uskonnollis-filosofisesta etsinnästä. Sinänsä aihe on Suomen olojen kannalta poikkeava, sillä toisin kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Englantiin maahamme ei syntynyt swedenborgilaista uskonnollista liikettä ja sitä edustavaa Uutta Kirkkoa. Christian Henrik Snellmanin tapaus jää siten ohueksi säikeeksi swedenborgilaisuuden vaikutushistoriassa. Tarkastelen edelleen eräitä niukkoja todisteita, jotka viittaavat siihen, että myös Johan Vilhelm nuoruudessaan ainakin jossain merkityksessä omaksui swedenborgilaisia katsomuksia ennen kuin uudempi filosofia, hegeliläisyys sai hänen ajattelussaan ylivallan. Christian Henrik Snellmanin toisen vaimon tiedetään olleen böhmeläinen. Kosketuskohta Jacob Böhmen kirjoitusten varaan rakentaneeseen Pohjanmaan mystiikkaan ansaitsee huomiota. Se näyttäisi selittävän eräitä Christian Henrikin katsomusten erikoispiirteitä. Selvitän isän swedenborgilaisuuden ja pojan hegeliläisyyden vastakohtaa ja kysyn lopuksi, onko sittenkin havaittavissa mitään jatkuvuutta isän ja pojan katsomusten välillä."