1800-talet

Praeses: Johan Henrik Avellan Respondens: Johan Elers Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten. I 1827     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

Praeses: Johan Henrik Avellan Respondens: Karl Fredrik Ticcander Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten. III 1827   Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

Arius (Hjalmar Neiglick), Lära och lif.Nya Pressen 102 (16.4.1884), s. 2–3. (Ks. alkuperäinen julkaisu Kansalliskirjaston digitoiduissa aikakauslehdissä.) Julkaistu Filosofia.fi-portaalissa osana kokoelmaa: Siveysoppi ja uskonnonopetus. Katsomus-, koulutus- ja kulttuuripoliittinen kiista 1900-luvun alussa. Toim. Tuukka Tomperi. Filosofia.fi, Eurooppalaisen filosofian seura ry, Tampere 2013. <http://filosofia.fi/siveysoppi> Litterointi ja verkkoeditointi: Elina Halttunen-Riikonen, Miika Haverinen, Tuukka Tomperi. *** Hjalmar Neiglick -artikkeli wikipediassa:http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Neiglick

Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Nils Åkerman Meditationes de natura, origine, & veritate Axiomatum, imprimis ultimorum principiorum cognitionis humanae 1801 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Mietteitä aksioomien luonnosta, alkuperästä ja totuudesta, etenkin ihmisen tiedon ensimmäisiä perusteita koskien Avainsanat: aksiooma, totuus, tieto, Anselm, matematiikka, sensualismi, empirismi, korrespondenssiteoria, Jumalan olemassaolo Väitöksessä kysytään tiedon ja varmuuden perustaa, pohditaan esimerkiksi korrespondenssiteoriaa sekä argumentoidaan sensualismia ja empirismiä vastaan. Väitöksen mukaan aksioomia ei johdeta induktion avulla aistimuksista. Tieto ideoista, joista aksioomat pätevät, saadaan silti kokemuksen ja järjen abstrahoinnin kautta. Tekstissä muotoillaan Anselm Canterburylaisen tapaista todistusta Jumalan olemassaololle: Jumalan on välttämättä oltava olemassa, koska idea Hänestä on kuten matemaattiset aksioomat, jotka ovat välttämättä tosia ja olemassaolevia kaikille ihmisille.    Meditationer över axiomens natur, ursprung och sanning, och i första hand de yttersta principerna för människlig kunskap Nyckelord: Axiom, kunskap, Anselm, visshet, korrespondensteori, sensualism, empirism, sinnesintryck, matematik, Guds existens I avhandlingen undersöks grundvalarna för kunskap och visshet. Den behandlar bland annat korrespondensteorin och argumenterar emot sensualism och empirism. Enligt avhandlingen utleds axiomen inte genom induktion ur sinnesintryck, men kunskap om idéerna, som axiomen handlar om, fås ändå genom att abstrahera från erfarenhet och förnuft. I texten formas ett bevis för Guds existens som liknar det som framförts av Anselm av Canterbury: Gud existerar med nödvändighet, eftersom idén om Honom är lik de matematiska axiomen, som är nödvändigt sanna och existerar för alla människor.    Meditations on the nature, the origin, and the truth of the Axioms, especially of the first principles of human understanding Keywords: Axiom, knowledge, certainty, correspondence theory, sensualism, empirism, mathematics, existence of God The thesis examines the basis of knowledge and certainty. Arguments are presented against empiricism and especially sensualism. According to the thesis, in line with Anselm of Canterbury’s famous theistic proof, God exists because the idea of the divine is like a mathematical axiom, which is necessarily true and exists for all Men.