dissertation

De principiis juris naturae, in primo librorum De legibus, a Cicerone definitis

1806
Praeses: Frans Mikael Franzén Respondens: Olof Rehnström De principiis juris naturae, in primo librorum De legibus, a Cicerone definitis 1807     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

De sensu morali I

1802
Praeses: Frans Mikael Franzén Respondens: Claudius Magnus Moliis De sensu morali I 1803 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Moraaliaistista I & II Kaksiosainen väitös tutkii moraaliaistia. Pelkkä järki (teoria hyvästä ja oikeudenmukaisesta) ei riitä aikaansaamaan hyvettä, vaikka kunniallinen johdetaankin järjestä. Jotta teoriasta tulisi käytäntöä, eli jotta järki vaikuttaisi tekoihin, tarvitaan erityistä moraaliaistia.   Om det moraliska sinnet I & II Dissertationen i två volymer undersöker det moraliska sinnet. Blotta förnuftet (en teori om godhet och rättvisa) är otillräckligt för att frambringa dygd, även om heder härleds från förnuftet. För att teorin skall omsättas i praktik, så att förnuft påverkar handlingar, behövs ett moraliskt sinne.   On moral sense I & II The dissertation in two volumes examines moral sense. Mere reason (a theory of goodness and justice) is insufficient to produce virtue, even though honour is derived from reason. In order for theory to be put into practice, and reason to affect deeds, moral sense is needed.

De sensu morali II

1803
Praeses: Frans Mikael Franzén Respondens: Karl Plantin Cavander De sensu morali II 1804 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Moraaliaistista I & II Kaksiosainen väitös tutkii moraaliaistia. Pelkkä järki (teoria hyvästä ja oikeudenmukaisesta) ei riitä aikaansaamaan hyvettä, vaikka kunniallinen johdetaankin järjestä. Jotta teoriasta tulisi käytäntöä, eli jotta järki vaikuttaisi tekoihin, tarvitaan erityistä moraaliaistia.   Om det moraliska sinnet I & II Dissertationen i två volymer undersöker det moraliska sinnet. Blotta förnuftet (en teori om godhet och rättvisa) är otillräckligt för att frambringa dygd, även om heder härleds från förnuftet. För att teorin skall omsättas i praktik, så att förnuft påverkar handlingar, behövs ett moraliskt sinne.   On moral sense I & II The dissertation in two volumes examines moral sense. Mere reason (a theory of goodness and justice) is insufficient to produce virtue, even though honour is derived from reason. In order for theory to be put into practice, and reason to affect deeds, moral sense is needed.

De Teleologiae naturalis ad Theologiam constituendam insufficientia. P. I

1809
Praeses: Anders Johan Lagus Respondens: Nils Pehr Holmström De Teleologiae naturalis ad Theologiam constituendam insufficientia. P. I 1810     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

De tribus gradibus persvasionis (des Fürwahrhaltens): credere: opinari: scire

1807
Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Gustav Fredrik Frosterus De tribus gradibus persvasionis (des Fürwahrhaltens): credere: opinari: scire 1808 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Hartman / Frosterus 1808 – De tribus gradibus persvasionis (des Fürwahrhaltens): credere, opinari, scire.”Vakuuttuneisuuden (Fürwahrhalten) kolmesta asteesta: uskomisesta, luulemisesta, tietämisestä” Avainsanat: vakuuttuneisuus, tietäminen, tieto, usko, luulo, korrespondenssiteoria, totuus, logiikka Väitös tutkii kriittisesti totuuden korrespondenssiteoriaan ja Wolfin ajatuksiin logiikasta perustuvaa käsitystä vakuuttuneisuuden asteista. Vakuuttuneisuus on sitä, että mieli pitää käsitystään totena; tämä ei kuitenkaan vielä takaa käsityksen totuutta, vaan kyseessä voi olla joko usko, luulo (tai mielipide) tai tieto.”About the three grades of persuasion (Fürwahrhalten): believing, supposing, and knowing” Keywords: conviction, knowledge, belief, supposition, assumption, correspondence, truth, logic The dissertation critically examines the notion of degrees of persuasion, which is based on the correspondence theory of truth as well as on Wolf’s thoughts about logic. Persuasion means that a mind regards its judgment as a truth; this, however, doesn’t make the judgment true; instead, it can be a belief, a supposition (or an opinion), or knowledge.“Om försanthållandets (Fürwahrhalten) tre grader: tro, antagande, vetande” Nyckelord: övertygelse, vetskap, kunskap, tro, antagande, korrespondensteori, sanning, logik Dissertationen granskar kritiskt uppfattningen om olika grader av övertygelse, som grundar sig på korrespondensteorin för sanning och Wolfs idéer om logik. Övertygelse är att sinnet håller ett omdöme för sant. Detta garanterar dock inte ännu att omdömet verkligen är riktigt, utan det kan vara frågan om antingen en trosövertygelse, ett antagande (eller en åsikt) eller vetande.  

Sidor