1800-luku

Sinnesrörelserna och deras kroppsliga uttryck.

1895
En översikt över den fysiologiska psykologins teser om sinnesaffekter som sammankopplade med kroppsliga uttryck. Published in/Publicerad i/Julkaistu: Finsk Tidskrift, nr. 1, 1896 (339-353)   The Edvard Westermarck Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/Westermarck> ed./red./toim. Juhani Ihanus, Tommy Lahtinen & Yrsa Neuman 2011. Transkribering/Litterointi/Transcription: Filosofia.fi

Snellman ja persoonallisuuden idea

2002
Esitelmä SFY:n Persoonallisuus-kollokvio. Jyväskylä, 12.—13. 1. 2003.   Ote johdannosta: "Versuch einer speculativen Entwickelung der Idee der Persönlichkeit — josta tästä lähin käytämme suomalaista lyhytmuotoa Persoonallisuuden idea — on kiistatta Snellmanin filosofinen pääteos. Siihen nähden se näyttää syntyneen yllättävän improvisoidusti. Teoksesta ei ole säilynyt minkäänlaisia esitöitä, ellei sellaiseksi lueta eräitä muistiinpanoja, jotka kuitenkin ovat pelkkiä ekserptioita vailla omia kommentteja. Niistä ei voi päätellä tulevan teoksen rakennetta eikä edes perusideaa. Kaikki viittaakin siihen, että Snellman on päättänyt teoksensa aiheen vasta paikan päällä Tübingenissä. Hän saapui Tübingeniin 30. IX. 1840 ja Persoonallisuuden idean esipuhe on päivätty 12. V. 1841, Snellmanin 35-vuotispäivänä. Muutamaa päivää myöhemmin hän lähti Tübingenistä palaamatta sinne enää koskaan. Kirjansa Snellman laati tuon kuuden ja puolen kuukauden oleskelun aikana ja kaikesta päättäen siis ilman sen kummempia esivalmisteluja."

Specimen philosophicam anthropologiae cognitionem idoneo puerorum institutori necessariam sistens

1805
Praeses: Johan Henrik Avellan Respondens: Gustav Neclair Specimen philosophicam anthropologiae cognitionem idoneo puerorum institutori necessariam sistens 1806     Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library   http://bibbild.abo.fi/

Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. I

1803
Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Anders Lundgren Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. I 1804 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Filosofinen näyte instrumentaalisten ja reaalisten käsitteiden erosta I-IV. Avainsanat: instrumentaalinen käsite, empirismi, semiotiikka, kommunikaatio, totuus, tietoteoria, nominalismi, realismi, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Neliosainen väitös tutkii instrumentaalisia käsitteitä. Väitös sivuaa aiheita kuten empirismi, semiotiikka, kommunikaation ehdot, totuus, tietoteoria, nominalismi-realismi-kiista. Muun muassa Platonin, Aristoteleen, Locken ja Kantin teorioita tarkastellaan kriittisesti.   Filosofiskt prov på skillnaden mellan instrumentella och realistiska begrepp I-IV Nyckelord: instrumentell begrepp, empirism, semiotik, kommunikation, sanning, kunskapsteori, realism, nominalism, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Dissertationen i fyra delar granskar instrumentella begrepp. Dissertationen berör ämnen sådana som empirism, semiotik, villkoren för kommunikation, sanning, kunskapsteori, tvisten mellan nominalism och realism. Bl.a. Platons, Aristoteles’, Lockes och Kants teorier granskas kritiskt.    A philosophical specimen on the difference between instrumental and real notions I-IV. Keywords: instrumental concept, empiricism, semiotics, communication, truth, epistemology, realism, nominalism, Plato, Aristotle, Locke, Kant This four-partite dissertation examines instrumental notions. The dissertation touches topics such as empiricism, semiotics, conditions of communication, truth, the theory of knowledge, the dispute between nominalism and realism. Among other things, the theories of Plato, Aristotle, Locke, and Kant are studied critically.

Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. II

1803
Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Karl Gabriel Westzynthius Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. II 1804 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Filosofinen näyte instrumentaalisten ja reaalisten käsitteiden erosta I-IV. Avainsanat: instrumentaalinen käsite, empirismi, semiotiikka, kommunikaatio, totuus, tietoteoria, nominalismi, realismi, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Neliosainen väitös tutkii instrumentaalisia käsitteitä. Väitös sivuaa aiheita kuten empirismi, semiotiikka, kommunikaation ehdot, totuus, tietoteoria, nominalismi-realismi-kiista. Muun muassa Platonin, Aristoteleen, Locken ja Kantin teorioita tarkastellaan kriittisesti.   Filosofiskt prov på skillnaden mellan instrumentella och realistiska begrepp I-IV Nyckelord: instrumentell begrepp, empirism, semiotik, kommunikation, sanning, kunskapsteori, realism, nominalism, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Dissertationen i fyra delar granskar instrumentella begrepp. Dissertationen berör ämnen sådana som empirism, semiotik, villkoren för kommunikation, sanning, kunskapsteori, tvisten mellan nominalism och realism. Bl.a. Platons, Aristoteles’, Lockes och Kants teorier granskas kritiskt.    A philosophical specimen on the difference between instrumental and real notions I-IV. Keywords: instrumental concept, empiricism, semiotics, communication, truth, epistemology, realism, nominalism, Plato, Aristotle, Locke, Kant This four-partite dissertation examines instrumental notions. The dissertation touches topics such as empiricism, semiotics, conditions of communication, truth, the theory of knowledge, the dispute between nominalism and realism. Among other things, the theories of Plato, Aristotle, Locke, and Kant are studied critically.

Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. III

1803
Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Johan Adam Edman Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. III 1804 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Filosofinen näyte instrumentaalisten ja reaalisten käsitteiden erosta I-IV. Avainsanat: instrumentaalinen käsite, empirismi, semiotiikka, kommunikaatio, totuus, tietoteoria, nominalismi, realismi, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Neliosainen väitös tutkii instrumentaalisia käsitteitä. Väitös sivuaa aiheita kuten empirismi, semiotiikka, kommunikaation ehdot, totuus, tietoteoria, nominalismi-realismi-kiista. Muun muassa Platonin, Aristoteleen, Locken ja Kantin teorioita tarkastellaan kriittisesti.   Filosofiskt prov på skillnaden mellan instrumentella och realistiska begrepp I-IV Nyckelord: instrumentell begrepp, empirism, semiotik, kommunikation, sanning, kunskapsteori, realism, nominalism, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Dissertationen i fyra delar granskar instrumentella begrepp. Dissertationen berör ämnen sådana som empirism, semiotik, villkoren för kommunikation, sanning, kunskapsteori, tvisten mellan nominalism och realism. Bl.a. Platons, Aristoteles’, Lockes och Kants teorier granskas kritiskt.    A philosophical specimen on the difference between instrumental and real notions I-IV. Keywords: instrumental concept, empiricism, semiotics, communication, truth, epistemology, realism, nominalism, Plato, Aristotle, Locke, Kant This four-partite dissertation examines instrumental notions. The dissertation touches topics such as empiricism, semiotics, conditions of communication, truth, the theory of knowledge, the dispute between nominalism and realism. Among other things, the theories of Plato, Aristotle, Locke, and Kant are studied critically.

Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. IV

1803
Praeses: Gabriel Israel Hartman Respondens: Adolf Simon Appelgren Specimen philosophicum de differentia notionum instrumentalium & realium. IV 1804 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Filosofinen näyte instrumentaalisten ja reaalisten käsitteiden erosta I-IV. Avainsanat: instrumentaalinen käsite, empirismi, semiotiikka, kommunikaatio, totuus, tietoteoria, nominalismi, realismi, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Neliosainen väitös tutkii instrumentaalisia käsitteitä. Väitös sivuaa aiheita kuten empirismi, semiotiikka, kommunikaation ehdot, totuus, tietoteoria, nominalismi-realismi-kiista. Muun muassa Platonin, Aristoteleen, Locken ja Kantin teorioita tarkastellaan kriittisesti.   Filosofiskt prov på skillnaden mellan instrumentella och realistiska begrepp I-IV Nyckelord: instrumentell begrepp, empirism, semiotik, kommunikation, sanning, kunskapsteori, realism, nominalism, Platon, Aristoteles, Locke, Kant Dissertationen i fyra delar granskar instrumentella begrepp. Dissertationen berör ämnen sådana som empirism, semiotik, villkoren för kommunikation, sanning, kunskapsteori, tvisten mellan nominalism och realism. Bl.a. Platons, Aristoteles’, Lockes och Kants teorier granskas kritiskt.    A philosophical specimen on the difference between instrumental and real notions I-IV. Keywords: instrumental concept, empiricism, semiotics, communication, truth, epistemology, realism, nominalism, Plato, Aristotle, Locke, Kant This four-partite dissertation examines instrumental notions. The dissertation touches topics such as empiricism, semiotics, conditions of communication, truth, the theory of knowledge, the dispute between nominalism and realism. Among other things, the theories of Plato, Aristotle, Locke, and Kant are studied critically.

Suomen ensimmäiset kantilaiset

1997
Esitelmä SFY:n 125-vuotisjuhlan kollokvio "Näkökulmia suomalaisen filosofian historiaan". Helsinki, 16.–17.  10.  1998.     Ote johdannosta: "Kantin filosofia herätti jo varhaisessa vaiheessa huomiota Pohjoismaissa. Jo 1786, viisi vuotta Königsbergin filosofin pääteoksen ilmestymisen jälkeen, lehti Lärda Tidningar ifrån Upsala  kiinnitti huomiota tämän uusiin ideoihin. Nimenomaan Upsalassa, jossa jo vanhastaan "rekisteröitiin seismografin herkkyydellä saksalaisen filosofian jokainen ilmiö, jokainen uusi tendenssi" , Kantin ajatukset omaksuttiinkin lähemmin 1790–luvun alussa. Keskeisiä hahmoja olivat valistusempirismistä kantilaisuuteen kääntynyt Daniel Boëthius, joka alkoi luennoida Kantista niinkin varhain kuin 1788, sekä Benjamin Höijer ja hänen ympärilleen kokoontunut nuorten radikaalien piiri,  "Juntan". Tätä nuorten yliopistointellektuellien joukkoa voidaan silti vain hyvin ehdollisesti kutsua kantilaiseksi. Sen henkinen johtaja Höijer kääntyi jo 1790-luvun aikana Kantin jälkeisen transsendentaalifilosofian kannattajaksi, jonka manifestina oli hänen 1799 ilmestynyt teoksensa Afhandling om den Philosophiska Constructionen. "Juntan" julkaisi lyhyen aikaa, vuosina 1795–1797, omaa lehteä nimeltä Litteratur-Tidning, jota julkaisijansa G. A. Silfverstolpen mukaan kutsuttiin myös yksinkertaisesti "Silfverstolpen lehdeksi". Siinä arvosteltiin lukuisia Kantin teoksia, muun muassa 1792 ilmestynyt Ikuiseen rauhaan, samoin Kantin oppilaiden C. L. Reinholdin ja Fichten töitä."

Sivut