Filosofia.fi-portaaliin on digitoitu ja arkistoitu suomalaisen filosofian historiaa kokoavia aineistoja. Aineistoja voi etsiä käyttämällä aihesanoja tai hakutoimintoa tai selaamalla kokoelmia, henkilögalleriaa tai kuva-arkistoa.
Suomalaisen filosofian historian arkisto
Kansakunnan aatteen synty Ruotsissa ja Suomessa
2001
Linkki: http://www.tsv.fi/ttapaht/021/manninen021.htm
Ilmestynyt lehdessä Tieteessä tapahtuu 1/2002.
Ingressi:
"Historialla ei ole päämääriä, historiassa on pikemminkin paljon sattumaa ja ainutkertaisuutta. Myös nationalismin erilaiset konstruktiot ovat voineet eri aikoina palvella erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita; ei ole olemassa yhtä ainoaa "oikeaa" kansallisuusaatetta. Kansakuntien synnyn tarkastelu myyttis-symbolisilla kuvitelmilla varustettujen ja sellaisista kuvitelmista muovautuvien etnisten yhteisöjen yhteydessä mahdollistaa nationalismin tutkimukselle modernismia paljon pitemmät aikavälit palaamatta silti hylättyihin näkemyksiin kansakuntien ikiaikaisuudesta."
Kasvatus ja sosialismi
1906
Hilja Pärssinen, Kasvatus ja sosialismi.
Kokoelmassa Kysymyksiä sosialidemokratian alalta. Työmiehen Kirjapaino, Hancock (Michigan) 1907. s. 51–55.
(Ks. Hilja Pärssisen koko teos Kysymyksiä sosialidemokratian alalta Naisten täydet poliittiset oikeudet -teemasivujen digitoiduissa alkuperäisaineistoissa:
http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/aanioikeus/artikkelit/alkuperaisaineisto.htm)
Julkaistu Filosofia.fi-portaalissa osana kokoelmaa:
Siveysoppi ja uskonnonopetus. Katsomus-, koulutus- ja kulttuuripoliittinen kiista 1900-luvun alussa. Toim. Tuukka Tomperi. Filosofia.fi, Eurooppalaisen filosofian seura ry, Tampere 2013. <http://filosofia.fi/siveysoppi>
Litterointi ja verkkoeditointi: Elina Halttunen-Riikonen, Miika Haverinen, Tuukka Tomperi.
***
Hilja Pärssinen -artikkeli wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_P%C3%A4rssinen
Kirjeitä Cambridgestä
2003
Julkaistu teoksessa Kaisa Luoma & Erna Oesch & Risto Vilkko (toim.): Filosofisia tutkielmia – Philosophical Studies in honorem Leila Haaparanta. Tampere University Press; Tampere 2004, 212-229.
Ote johdannosta:
"...säilyttämällä huolellisesti kirjeenvaihtonsa von Wright on samalla säilyttänyt myöhemmille tutkijoille tilaisuuden tarkastella valtavaa elämäntyötään aikalaisnäkökulmista. Esitän seuraavassa suomennettuina joitakin poimintoja ennen muuta kiinnostavista Cambridgen kirjeistä ja hieman täydennystä Eino Kailaltakin."
Konsten som berusningsmedel
1922
Svenska litteratursällskapets förhandlingar och uppsatser 37, 1923.
Konstnjutningens fysiologi
1906
Artikel i Finsk Tidskrift nr 4, 1907 (s. 42-57).
Inskanning/transkribering Filosofia.fi 2008.
Koululaitoksen uudistaminen ja uskonnon opetus koulussa
1910
Sven Elof Kristiansson, Koululaitoksen uudistaminen ja uskonnon opetus kouluissa.Vapaa Ajatus 10/1911, 75–77.
(Ks. alkuperäinen julkaisu Kansalliskirjaston digitoiduissa aikakauslehdissä.)
Julkaistu Filosofia.fi-portaalissa osana kokoelmaa:
Siveysoppi ja uskonnonopetus. Katsomus-, koulutus- ja kulttuuripoliittinen kiista 1900-luvun alussa. Toim. Tuukka Tomperi. Filosofia.fi, Eurooppalaisen filosofian seura ry, Tampere 2013. <http://filosofia.fi/siveysoppi>
Litterointi ja verkkoeditointi: Elina Halttunen-Riikonen, Miika Haverinen, Tuukka Tomperi.
***
Sven Elof Kristiansson -artikkeli wikipediassa:http://fi.wikipedia.org/wiki/Sven_Elof_Kristiansson
Kriget mot Vietnam
1967
Published in/Publicerad i/Julkaistu
Särtryck ur Hufvudstadsbladet tisdagen den 28 november 1967© The von Wright Heirs/ von Wrights arvingar/von Wrightin perikunta The Georg Henrik von Wright Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/vonWright> ed./red./toim. Yrsa Neuman & Lars Hertzberg 2009. Inskanning & transkribering/Skannerointi & litterointi/Scan & transcription: Filosofia.fi Tommi Palosaari | Sonja Vanto
Kristendomsundervisning eller världslig moraluppfostran?
1906
Ur Prometheus' Småskrifter II, 1907.
Kristiina-kirjan hiillostus valistuksen Euroopassa
2002
Julkaistu:
Faravid 27, 2003, s. 111-157.
Ote j0hdannosta:
"Vain yhdellä suomalaisella oli aikanaan kunnia joutua ranskalaisen valistuksen nimekkäimmän nimen Voltairen hampaisiin. Voltaire oli hänestä sitä mieltä, että 'ei pidä luottaa näihin kömpelöihin käsiin, joissa niiden koskettamat kukkaset lakastuvat'. Tämä suomalainen, Johan Arckenholtz, oli lainannut berliiniläisestä arkistosta jäljennöksenä saamaansa Voltairen kirjettä Ruotsin silloiselle kuningattarelle kokonaan ranskalaisfilosofin tietämättä ja lainauksesta oli jäljennöksen tekijän erehdyksen vuoksi puuttunut rivi. Vuonna 1752 Voltaire kirjoitti joukon mietelmiä otsikolla Pensées sur l’administration publique. Ne olivat kriittisiä huomautuksia eri maiden julkisesta hallinnosta ja hallitsijoista. Voltaire oli esimerkiksi sitä mieltä, että filosofeilla ei ole mitään yksityisiä etuja palveltavanaan, minkä vuoksi he voivat puhua järjen ja yleisen hyvän puolesta (mietelmä XV). Hän väitti: 'Täydellistyessään järki tuhoaa uskonnollisten sotien siemenet. Filosofian henki on hävittänyt maailmasta tämän ruton.' (IX)
Itsevaltius oli hänen mielestään kuninkuuden väärinkäyttöä samalla tavoin kuin anarkia tasavaltaisen hallinnon. Hän täydensi: 'Ruhtinas, joka ilman laillista menettelyä ja oikeudenkäyntiä vangitsee kansalaisen tai aiheuttaa hänen kuolemansa, on maantierosvo, jota kutsutaan Teidän Majesteetiksenne.' (XXXVI) Tästä Voltairella oli esimerkkikin: 'Ikeeseen tottuneet eläimet tarjoutuvat ikeeseen omasta toimestaan. En tiedä, kuka oli se Kristiina-kuningattaren kirjeiden kasaaja, joka suututti ihmiskuntaa oikeuttamalla Monaldeschin murhan. Monaldeschi salamurhattiin Fontainebleaussa ruotsalaisen hienon naisen käskystä sen varjolla, että tämä ruotsalainen nainen oli ollut kuningatar.' (VI)
Kristiinan teon varjo ylsi Voltairen silmissä myös kyseisen moniosaisen teoksen Mémoires concernant Christine, Reine de Suède tekijään. Teoksen 1700-luvulle tyypillinen nimiölehden täyttävä otsikko jatkui: fondés sur ses Lettres, & recueillis des Historiens & des Monuments les plus authentiques, tant manuscrits qu’imprimés, pour servir d’éclaircissement à l’Histoire de son règne, & principalement de sa vie privée, depuis sa naissance jusqu à sa mort: & en même tems aux Evénemens de l’Histoire étrangère de ce tems-la, tant Littéraire que Civile, qui y ont raport. Le tout accompagné de remarques Historiques, Politiques, Critiques & Littéraires: avec les Médailles & un Appendice de Pièces justificatives ou instructives."
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 28
- 29
- 30
- 31
- 32
- 33
- 34
- 35
- 36
- …
- seuraava ›
- viimeinen »