Filosofia.fi-portaaliin on digitoitu ja arkistoitu suomalaisen filosofian historiaa kokoavia aineistoja. Aineistoja voi etsiä käyttämällä aihesanoja tai hakutoimintoa tai selaamalla kokoelmia, henkilögalleriaa tai kuva-arkistoa.
Suomalaisen filosofian historian arkisto
Interpretations of Modal Logic
1956
Published in/Publicerad i/Julkaistu Logical Studies 1957.
© The von Wright Heirs/ von Wrights arvingar/von Wrightin perikunta The Georg Henrik von Wright Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/vonWright> ed./red./toim. Yrsa Neuman & Lars Hertzberg 2009. Inskanning & transkribering/Skannerointi & litterointi/Scan & transcription: Filosofia.fi Tommi Palosaari | Sonja Vanto | Erik Hallstensson | Mauritz Ahokas | Barbro Nordling.
Intervju med Juhani Pietarinen
2005
Intervju av Tapio Koski med professor emeritus Juhani Pietarinen. Intervjun publicerades i niin&näin 3/2006.
Intervju med professor emeritus Ingmar Pörn
2019
Intervju med professor emeritus i filosofi Ingmar Pörn 3.11.2006 hemma hos professor Pörn, i Tölby. Intervjun gjordes för Filosofia.fi av Yrsa Neuman.
J. E. Salomaa: Historia ja nykyaika
1999
Linkki: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_kaikki&jarjestys=tekija&haku=&sivu=6&vps=200&arvostelu=341
Ilmestynyt Agricolan kirja-arvioissa.
Kirja-arvio teoksesta
J. E. Salomaa: Historia ja nykyaika, historianfilosofisia ääriviivoja. Toim. Reijo Valta ja Riitta Koikkalainen. Kampus Kustannus. Jyväskylä 2000 . 293 s.
J.V. Snellman ja kansansivistystoimi
1929
Zachris Castrén
J. V. Snellman ja kansansivistystoimi
Ajatus IV, 1930, 5–16.
J.V. Snellman und die romantische Phase der kontinentalen Psychologie
1972
Kai von Fieandt
J. V. Snellman und die romantische Phase der kontinentalen Psychologie
Ajatus XXXV, 1973, 74–94.
Kaila ja kahden tunnistamistavan ero
2001
Linkki:http://www.tsv.fi/ttapaht/024/MANNInen402.pdf
Ilmestynyt lehdessä Tieteessä tapahtuu 4/2002.
Ingressi:
"Eino Kaila kamppaili koko ikänsä yrittäen sovittaa yhteen hyvin erilaisia katsantokantoja. Hän ei ollut suorasta puusta veistetty filosofi. Hänen emotionaaliset ja intellektuaaliset motivaationsa eivät useinkaan kohdanneet ja niiden jatkuvasta jännitteestä syntyi se, mikä oli hänen filosofinen elämänsä. Asianmukaisen kuvan saaminen Kailan filosofisesta kehityksestä edellyttää kuitenkin hänen varhaiskautensa tutkimista. Monelle on yllätys, että Kaila itse tuli vanhoilla päivillään näkemään parhaiten tunnetun loogisen empirisminsä vain kymmenisen vuotta kestäneenä syrjäpolkuna, jolta hän tosiasiassa palasi 1920-luvun luonnonfilosofisiin kysymyksenasetteluihinsa, tosin tietysti koko lailla aikaisempaa oppineempana."
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 27
- 28
- 29
- 30
- 31
- 32
- 33
- 34
- 35
- …
- seuraava ›
- viimeinen »