Ei nimeä

Suomalaisuus ennen suomalaisuutta

esitelmä
Arckenholtz Johan
1700-luku
nationalismi
Manninen Juha
2005
"Suomalaisuus ennen suomalaisuutta" –1700-luvun tutkimuksen haaste.   Esitelmä Tieteen päivillä 12.1.2005.   Otteita johdannosta: "Helsinkiläissyntyinen, isonvihan aikana Venäjän armeijan alta valtakunnan läntiseen puoliskoon siirtynyt ja Eurooppaa pitkään kiertänyt Johan Arckenholtz (1695–1777) laati Ruotsin vuoden 1734 valtiopäivistä kansliakollegion virkamiehenä kuulemansa perusteella purevia huomautuksia sisältävän ja puoluekantaisen käsin kirjoitetun aikalaisselostuksen, Sagu-Brott af 1734 års Riksdag i Stockholm.  Tutkijat Ruotsissa ovat käyttäneet pitkään siitä jälkimaailmalle jäänyttä ainoaa kappaletta. Muita kertovia historiallisia lähteitä ei ole säilynyt näistä vedenjakajaksi muodostuneista valtiopäivistä tai poliittisesta toiminnasta niiden taustalla. Aikakauden lähteet hyvin tuntevan arvioijan mukaan mukaan teos kuuluu ”vanhemman vapaudenajan merkittävimpiin ja tärkeimpiin poliittisiin kirjoituksiin”.  Painettuna kirjana se julkaistiin vuonna 2003. Pitkästä epäonnisesta sodasta ja itsevaltiudesta tarpeekseen saaneessa Ruotsissa kuninkaan mahtiasema oli hylätty ja ylin valta siirretty säädyille. Todellisuudessa valtakuntaa johti pääministeriä vastaavassa asemassa kokenut kansliapresidentti Arvid Horn, joka oli järjestänyt maalleen hyvät suhteet sekä Englantiin että Ranskaan ja varoi Venäjän suuntaa. Hänellä oli vastustajansa, jotka valtiopäivillä 1734 yrittivät saada hänet vallasta. Hanke ei tuolloin onnistunut. Arvid Horn oli kotoisin Halikon Vuorentaan kartanosta, joten häntä pidettiin suomalaisena. Arckenholtz kertoo, miten valtiopäivien aikana ”tänne tulleet suomalaiset (”de hitkomne Finnar”) olivat yhteisesti päättäneet järjestää päivällisen ja juhlan kreivi Hornin nimipäiväksi...”"   "Jälkimaailman tarkkailija voi pysähtyä kummeksumaan. Miksi ihmeessä Arvid Hornin nimipäivää ylipäänsä vietettiin vuonna 1734 lavein ja näyttävin menoin ”suomalaisena juhlana”? Oliko kreivi todella suomalainen vai oliko hän ruotsalainen? Kumpaan kansallisuuteen kuuluviksi on sitten katsottava juhlan koollekutsujat? Ketkä olivat Arckenholtzin kuvauksessa mainittuja kreivin ”maanmiehiä”, kaikki paikalla olleet vaiko vain Suomesta tulleet? Entä mihin kuului Arckenholtz, Helsingissä koulunsa käynyt ja Turussa opintonsa aloittanut Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteerin poika?"   "Suomalainen kansakunta nykyisessä merkityksessään taas on konstruktio, joka rakennettiin pitkän ajan kuluessa, mutta vasta teiden erkaannuttua Ruotsista. Jokseenkin sama koskee ruotsalaista kansakuntaa. Kumpaistakaan näistä moderneista konstruktioista ei voi eikä pidä sellaisenaan heijastaa menneisyyteen. Keskeinen väitteeni on se, että Ruotsin valtakunnassa konstruoitiin kansallisuuksia ja kansakuntia toki myös ennen Suomen siirtämistä Venäjän keisarikunnan yhteyteen. Nämä konstruktiot vain olivat erilaisia kuin myöhemmät.  ”Suomalaisuuden” pitkää historiaa on pidetty joko itsestäänselvänä tai sitten sellainen on torjuttu. Kumpikin asenne on tarpeen hylätä. On kiinnostavaa katsoa, miten asia on eri aikoina käsitetty. Suomalaista juhlaa Arvid Hornin kunniaksi ei olisi koskaan järjestetty, jos Arvid Hornia ei olisi katsottu suomalaiseksi. Oli käsitys sitten oikea tai väärä, se tarvitaan selittämään tosiasiallista historiallista tapahtumaa."  

Suomalaisuus ennen suomalaisuutta

esitelmä
Arckenholtz Johan
1700-luku
nationalismi
Manninen Juha
2005
"Suomalaisuus ennen suomalaisuutta" –1700-luvun tutkimuksen haaste.   Esitelmä Tieteen päivillä 12.1.2005.   Otteita johdannosta: "Helsinkiläissyntyinen, isonvihan aikana Venäjän armeijan alta valtakunnan läntiseen puoliskoon siirtynyt ja Eurooppaa pitkään kiertänyt Johan Arckenholtz (1695–1777) laati Ruotsin vuoden 1734 valtiopäivistä kansliakollegion virkamiehenä kuulemansa perusteella purevia huomautuksia sisältävän ja puoluekantaisen käsin kirjoitetun aikalaisselostuksen, Sagu-Brott af 1734 års Riksdag i Stockholm.  Tutkijat Ruotsissa ovat käyttäneet pitkään siitä jälkimaailmalle jäänyttä ainoaa kappaletta. Muita kertovia historiallisia lähteitä ei ole säilynyt näistä vedenjakajaksi muodostuneista valtiopäivistä tai poliittisesta toiminnasta niiden taustalla. Aikakauden lähteet hyvin tuntevan arvioijan mukaan mukaan teos kuuluu ”vanhemman vapaudenajan merkittävimpiin ja tärkeimpiin poliittisiin kirjoituksiin”.  Painettuna kirjana se julkaistiin vuonna 2003. Pitkästä epäonnisesta sodasta ja itsevaltiudesta tarpeekseen saaneessa Ruotsissa kuninkaan mahtiasema oli hylätty ja ylin valta siirretty säädyille. Todellisuudessa valtakuntaa johti pääministeriä vastaavassa asemassa kokenut kansliapresidentti Arvid Horn, joka oli järjestänyt maalleen hyvät suhteet sekä Englantiin että Ranskaan ja varoi Venäjän suuntaa. Hänellä oli vastustajansa, jotka valtiopäivillä 1734 yrittivät saada hänet vallasta. Hanke ei tuolloin onnistunut. Arvid Horn oli kotoisin Halikon Vuorentaan kartanosta, joten häntä pidettiin suomalaisena. Arckenholtz kertoo, miten valtiopäivien aikana ”tänne tulleet suomalaiset (”de hitkomne Finnar”) olivat yhteisesti päättäneet järjestää päivällisen ja juhlan kreivi Hornin nimipäiväksi...”"   "Jälkimaailman tarkkailija voi pysähtyä kummeksumaan. Miksi ihmeessä Arvid Hornin nimipäivää ylipäänsä vietettiin vuonna 1734 lavein ja näyttävin menoin ”suomalaisena juhlana”? Oliko kreivi todella suomalainen vai oliko hän ruotsalainen? Kumpaan kansallisuuteen kuuluviksi on sitten katsottava juhlan koollekutsujat? Ketkä olivat Arckenholtzin kuvauksessa mainittuja kreivin ”maanmiehiä”, kaikki paikalla olleet vaiko vain Suomesta tulleet? Entä mihin kuului Arckenholtz, Helsingissä koulunsa käynyt ja Turussa opintonsa aloittanut Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteerin poika?"   "Suomalainen kansakunta nykyisessä merkityksessään taas on konstruktio, joka rakennettiin pitkän ajan kuluessa, mutta vasta teiden erkaannuttua Ruotsista. Jokseenkin sama koskee ruotsalaista kansakuntaa. Kumpaistakaan näistä moderneista konstruktioista ei voi eikä pidä sellaisenaan heijastaa menneisyyteen. Keskeinen väitteeni on se, että Ruotsin valtakunnassa konstruoitiin kansallisuuksia ja kansakuntia toki myös ennen Suomen siirtämistä Venäjän keisarikunnan yhteyteen. Nämä konstruktiot vain olivat erilaisia kuin myöhemmät.  ”Suomalaisuuden” pitkää historiaa on pidetty joko itsestäänselvänä tai sitten sellainen on torjuttu. Kumpikin asenne on tarpeen hylätä. On kiinnostavaa katsoa, miten asia on eri aikoina käsitetty. Suomalaista juhlaa Arvid Hornin kunniaksi ei olisi koskaan järjestetty, jos Arvid Hornia ei olisi katsottu suomalaiseksi. Oli käsitys sitten oikea tai väärä, se tarvitaan selittämään tosiasiallista historiallista tapahtumaa."  

Suomalaisuus ennen suomalaisuutta

esitelmä
Arckenholtz Johan
1700-luku
nationalismi
Manninen Juha
2005
"Suomalaisuus ennen suomalaisuutta" –1700-luvun tutkimuksen haaste.   Esitelmä Tieteen päivillä 12.1.2005.   Otteita johdannosta: "Helsinkiläissyntyinen, isonvihan aikana Venäjän armeijan alta valtakunnan läntiseen puoliskoon siirtynyt ja Eurooppaa pitkään kiertänyt Johan Arckenholtz (1695–1777) laati Ruotsin vuoden 1734 valtiopäivistä kansliakollegion virkamiehenä kuulemansa perusteella purevia huomautuksia sisältävän ja puoluekantaisen käsin kirjoitetun aikalaisselostuksen, Sagu-Brott af 1734 års Riksdag i Stockholm.  Tutkijat Ruotsissa ovat käyttäneet pitkään siitä jälkimaailmalle jäänyttä ainoaa kappaletta. Muita kertovia historiallisia lähteitä ei ole säilynyt näistä vedenjakajaksi muodostuneista valtiopäivistä tai poliittisesta toiminnasta niiden taustalla. Aikakauden lähteet hyvin tuntevan arvioijan mukaan mukaan teos kuuluu ”vanhemman vapaudenajan merkittävimpiin ja tärkeimpiin poliittisiin kirjoituksiin”.  Painettuna kirjana se julkaistiin vuonna 2003. Pitkästä epäonnisesta sodasta ja itsevaltiudesta tarpeekseen saaneessa Ruotsissa kuninkaan mahtiasema oli hylätty ja ylin valta siirretty säädyille. Todellisuudessa valtakuntaa johti pääministeriä vastaavassa asemassa kokenut kansliapresidentti Arvid Horn, joka oli järjestänyt maalleen hyvät suhteet sekä Englantiin että Ranskaan ja varoi Venäjän suuntaa. Hänellä oli vastustajansa, jotka valtiopäivillä 1734 yrittivät saada hänet vallasta. Hanke ei tuolloin onnistunut. Arvid Horn oli kotoisin Halikon Vuorentaan kartanosta, joten häntä pidettiin suomalaisena. Arckenholtz kertoo, miten valtiopäivien aikana ”tänne tulleet suomalaiset (”de hitkomne Finnar”) olivat yhteisesti päättäneet järjestää päivällisen ja juhlan kreivi Hornin nimipäiväksi...”"   "Jälkimaailman tarkkailija voi pysähtyä kummeksumaan. Miksi ihmeessä Arvid Hornin nimipäivää ylipäänsä vietettiin vuonna 1734 lavein ja näyttävin menoin ”suomalaisena juhlana”? Oliko kreivi todella suomalainen vai oliko hän ruotsalainen? Kumpaan kansallisuuteen kuuluviksi on sitten katsottava juhlan koollekutsujat? Ketkä olivat Arckenholtzin kuvauksessa mainittuja kreivin ”maanmiehiä”, kaikki paikalla olleet vaiko vain Suomesta tulleet? Entä mihin kuului Arckenholtz, Helsingissä koulunsa käynyt ja Turussa opintonsa aloittanut Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteerin poika?"   "Suomalainen kansakunta nykyisessä merkityksessään taas on konstruktio, joka rakennettiin pitkän ajan kuluessa, mutta vasta teiden erkaannuttua Ruotsista. Jokseenkin sama koskee ruotsalaista kansakuntaa. Kumpaistakaan näistä moderneista konstruktioista ei voi eikä pidä sellaisenaan heijastaa menneisyyteen. Keskeinen väitteeni on se, että Ruotsin valtakunnassa konstruoitiin kansallisuuksia ja kansakuntia toki myös ennen Suomen siirtämistä Venäjän keisarikunnan yhteyteen. Nämä konstruktiot vain olivat erilaisia kuin myöhemmät.  ”Suomalaisuuden” pitkää historiaa on pidetty joko itsestäänselvänä tai sitten sellainen on torjuttu. Kumpikin asenne on tarpeen hylätä. On kiinnostavaa katsoa, miten asia on eri aikoina käsitetty. Suomalaista juhlaa Arvid Hornin kunniaksi ei olisi koskaan järjestetty, jos Arvid Hornia ei olisi katsottu suomalaiseksi. Oli käsitys sitten oikea tai väärä, se tarvitaan selittämään tosiasiallista historiallista tapahtumaa."  

Om besynnerliga bevis i rättegången

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Solvin Om besynnerliga bevis i rättegången 1773 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/En kortt afhandling om några besynnerliga bevis i rättegången Nyckelord: Järndom, korsdom, rätt, straff, brott, oskyldig, skuld, rättvisa, rättegång, lag, mål, bränd, misstänkt, barnamord, mord, dråp, frikänd, fälld, gärning, missgärning Dissertationen går igenom ett antal olika märkliga bevis som använts i rättegångar genom tiderna, för att bevisa någons skuld eller oskuld. Författaren försöker visa hur dylika bevis, oavsett deras resultat, inte bevisar någons faktiska (o)skuld. Tvärtom kan fysiskt starka människor, som gjort sig skyldiga till brott, frikännas då de uthärdar olika prövningar, medan andra människor kan fällas för brott de inte gjort, enbart för att de inte står emot de fysiska kval de utsätts för. Bl.a. omnämns “järnbörd”, “korsdom” och “vattenprov”. Lyhyt tutkielma joistakin oudoista todisteista oikeudessa Avainsanat: Oikeus, rangaistus, rikos, syytön, syyllinen, oikeudenkäynti, laki, käräytetty, epäilty, lapsenmurha, murha, tappo, vapautettu, tuomittu, tihutyö, hehkuva rauta Väitöksessä käydään läpi joitain outoja todisteita jota on käytetty oikeudenkäynneissä aikojen saatossa, todistaakseen jonkun syyttömyyden tai syyllisyyden. Kirjoittaja yrittää näyttää miten todisteet, riippumatta niiden tuloksista, ei todista kenenkään syyllisyyttä/syyttömyyttä. Päinvastoin fyysisesti vahvat ihmiset jotka ovat syyllistyneet rikokseen, voidaan vapauttaa, koska he kestävät paremmin erilaisia koettelemuksia kun toiset ihmiset voidaan tuomita rikoksista jota he eivät ole tehneet, ainoastaan sen takia että, he eivät kestä niitä ruumiillisia koettelemuksia jota he joutuvat käymään läpi. Koettelemuksista mainitaan mm. hehkuva rauta, ristille tuomitseminen ja vesituomio. A short dissertation on peculiar evidence in court proceedings Keywords: court, punishment, crime, innocent, guilt, justice, trial, law, case, burned, suspect, murder, manslaughter, acquittal, deed The dissertation deals with a number of odd pieces of evidence that have been relied upon in trials, to prove or disprove someone’s guilt or innocence. The author attempts to show how such evidence, independently of its outcome, in reality does not prove the guilt or innocence of someone. On the contrary, physically fit people that have committed a crime may be acquitted on the mere grounds of their ability to endure various physical ordeals, whereas innocent people may be convicted of crimes they have not committed, because they do not endure the torment they are subjected to. Among other ordeals, the text mentions the ordeal of hot iron, the ordeal of the cross and the ordeal of water.  

Om besynnerliga bevis i rättegången

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Solvin Om besynnerliga bevis i rättegången 1773 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/En kortt afhandling om några besynnerliga bevis i rättegången Nyckelord: Järndom, korsdom, rätt, straff, brott, oskyldig, skuld, rättvisa, rättegång, lag, mål, bränd, misstänkt, barnamord, mord, dråp, frikänd, fälld, gärning, missgärning Dissertationen går igenom ett antal olika märkliga bevis som använts i rättegångar genom tiderna, för att bevisa någons skuld eller oskuld. Författaren försöker visa hur dylika bevis, oavsett deras resultat, inte bevisar någons faktiska (o)skuld. Tvärtom kan fysiskt starka människor, som gjort sig skyldiga till brott, frikännas då de uthärdar olika prövningar, medan andra människor kan fällas för brott de inte gjort, enbart för att de inte står emot de fysiska kval de utsätts för. Bl.a. omnämns “järnbörd”, “korsdom” och “vattenprov”. Lyhyt tutkielma joistakin oudoista todisteista oikeudessa Avainsanat: Oikeus, rangaistus, rikos, syytön, syyllinen, oikeudenkäynti, laki, käräytetty, epäilty, lapsenmurha, murha, tappo, vapautettu, tuomittu, tihutyö, hehkuva rauta Väitöksessä käydään läpi joitain outoja todisteita jota on käytetty oikeudenkäynneissä aikojen saatossa, todistaakseen jonkun syyttömyyden tai syyllisyyden. Kirjoittaja yrittää näyttää miten todisteet, riippumatta niiden tuloksista, ei todista kenenkään syyllisyyttä/syyttömyyttä. Päinvastoin fyysisesti vahvat ihmiset jotka ovat syyllistyneet rikokseen, voidaan vapauttaa, koska he kestävät paremmin erilaisia koettelemuksia kun toiset ihmiset voidaan tuomita rikoksista jota he eivät ole tehneet, ainoastaan sen takia että, he eivät kestä niitä ruumiillisia koettelemuksia jota he joutuvat käymään läpi. Koettelemuksista mainitaan mm. hehkuva rauta, ristille tuomitseminen ja vesituomio. A short dissertation on peculiar evidence in court proceedings Keywords: court, punishment, crime, innocent, guilt, justice, trial, law, case, burned, suspect, murder, manslaughter, acquittal, deed The dissertation deals with a number of odd pieces of evidence that have been relied upon in trials, to prove or disprove someone’s guilt or innocence. The author attempts to show how such evidence, independently of its outcome, in reality does not prove the guilt or innocence of someone. On the contrary, physically fit people that have committed a crime may be acquitted on the mere grounds of their ability to endure various physical ordeals, whereas innocent people may be convicted of crimes they have not committed, because they do not endure the torment they are subjected to. Among other ordeals, the text mentions the ordeal of hot iron, the ordeal of the cross and the ordeal of water.  

Om besynnerliga bevis i rättegången

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Solvin Om besynnerliga bevis i rättegången 1773 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/En kortt afhandling om några besynnerliga bevis i rättegången Nyckelord: Järndom, korsdom, rätt, straff, brott, oskyldig, skuld, rättvisa, rättegång, lag, mål, bränd, misstänkt, barnamord, mord, dråp, frikänd, fälld, gärning, missgärning Dissertationen går igenom ett antal olika märkliga bevis som använts i rättegångar genom tiderna, för att bevisa någons skuld eller oskuld. Författaren försöker visa hur dylika bevis, oavsett deras resultat, inte bevisar någons faktiska (o)skuld. Tvärtom kan fysiskt starka människor, som gjort sig skyldiga till brott, frikännas då de uthärdar olika prövningar, medan andra människor kan fällas för brott de inte gjort, enbart för att de inte står emot de fysiska kval de utsätts för. Bl.a. omnämns “järnbörd”, “korsdom” och “vattenprov”. Lyhyt tutkielma joistakin oudoista todisteista oikeudessa Avainsanat: Oikeus, rangaistus, rikos, syytön, syyllinen, oikeudenkäynti, laki, käräytetty, epäilty, lapsenmurha, murha, tappo, vapautettu, tuomittu, tihutyö, hehkuva rauta Väitöksessä käydään läpi joitain outoja todisteita jota on käytetty oikeudenkäynneissä aikojen saatossa, todistaakseen jonkun syyttömyyden tai syyllisyyden. Kirjoittaja yrittää näyttää miten todisteet, riippumatta niiden tuloksista, ei todista kenenkään syyllisyyttä/syyttömyyttä. Päinvastoin fyysisesti vahvat ihmiset jotka ovat syyllistyneet rikokseen, voidaan vapauttaa, koska he kestävät paremmin erilaisia koettelemuksia kun toiset ihmiset voidaan tuomita rikoksista jota he eivät ole tehneet, ainoastaan sen takia että, he eivät kestä niitä ruumiillisia koettelemuksia jota he joutuvat käymään läpi. Koettelemuksista mainitaan mm. hehkuva rauta, ristille tuomitseminen ja vesituomio. A short dissertation on peculiar evidence in court proceedings Keywords: court, punishment, crime, innocent, guilt, justice, trial, law, case, burned, suspect, murder, manslaughter, acquittal, deed The dissertation deals with a number of odd pieces of evidence that have been relied upon in trials, to prove or disprove someone’s guilt or innocence. The author attempts to show how such evidence, independently of its outcome, in reality does not prove the guilt or innocence of someone. On the contrary, physically fit people that have committed a crime may be acquitted on the mere grounds of their ability to endure various physical ordeals, whereas innocent people may be convicted of crimes they have not committed, because they do not endure the torment they are subjected to. Among other ordeals, the text mentions the ordeal of hot iron, the ordeal of the cross and the ordeal of water.  

Om besynnerliga bevis i rättegången

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Solvin Om besynnerliga bevis i rättegången 1773 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/En kortt afhandling om några besynnerliga bevis i rättegången Nyckelord: Järndom, korsdom, rätt, straff, brott, oskyldig, skuld, rättvisa, rättegång, lag, mål, bränd, misstänkt, barnamord, mord, dråp, frikänd, fälld, gärning, missgärning Dissertationen går igenom ett antal olika märkliga bevis som använts i rättegångar genom tiderna, för att bevisa någons skuld eller oskuld. Författaren försöker visa hur dylika bevis, oavsett deras resultat, inte bevisar någons faktiska (o)skuld. Tvärtom kan fysiskt starka människor, som gjort sig skyldiga till brott, frikännas då de uthärdar olika prövningar, medan andra människor kan fällas för brott de inte gjort, enbart för att de inte står emot de fysiska kval de utsätts för. Bl.a. omnämns “järnbörd”, “korsdom” och “vattenprov”. Lyhyt tutkielma joistakin oudoista todisteista oikeudessa Avainsanat: Oikeus, rangaistus, rikos, syytön, syyllinen, oikeudenkäynti, laki, käräytetty, epäilty, lapsenmurha, murha, tappo, vapautettu, tuomittu, tihutyö, hehkuva rauta Väitöksessä käydään läpi joitain outoja todisteita jota on käytetty oikeudenkäynneissä aikojen saatossa, todistaakseen jonkun syyttömyyden tai syyllisyyden. Kirjoittaja yrittää näyttää miten todisteet, riippumatta niiden tuloksista, ei todista kenenkään syyllisyyttä/syyttömyyttä. Päinvastoin fyysisesti vahvat ihmiset jotka ovat syyllistyneet rikokseen, voidaan vapauttaa, koska he kestävät paremmin erilaisia koettelemuksia kun toiset ihmiset voidaan tuomita rikoksista jota he eivät ole tehneet, ainoastaan sen takia että, he eivät kestä niitä ruumiillisia koettelemuksia jota he joutuvat käymään läpi. Koettelemuksista mainitaan mm. hehkuva rauta, ristille tuomitseminen ja vesituomio. A short dissertation on peculiar evidence in court proceedings Keywords: court, punishment, crime, innocent, guilt, justice, trial, law, case, burned, suspect, murder, manslaughter, acquittal, deed The dissertation deals with a number of odd pieces of evidence that have been relied upon in trials, to prove or disprove someone’s guilt or innocence. The author attempts to show how such evidence, independently of its outcome, in reality does not prove the guilt or innocence of someone. On the contrary, physically fit people that have committed a crime may be acquitted on the mere grounds of their ability to endure various physical ordeals, whereas innocent people may be convicted of crimes they have not committed, because they do not endure the torment they are subjected to. Among other ordeals, the text mentions the ordeal of hot iron, the ordeal of the cross and the ordeal of water.  

Om besynnerliga bevis i rättegången

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Solvin Om besynnerliga bevis i rättegången 1773 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/En kortt afhandling om några besynnerliga bevis i rättegången Nyckelord: Järndom, korsdom, rätt, straff, brott, oskyldig, skuld, rättvisa, rättegång, lag, mål, bränd, misstänkt, barnamord, mord, dråp, frikänd, fälld, gärning, missgärning Dissertationen går igenom ett antal olika märkliga bevis som använts i rättegångar genom tiderna, för att bevisa någons skuld eller oskuld. Författaren försöker visa hur dylika bevis, oavsett deras resultat, inte bevisar någons faktiska (o)skuld. Tvärtom kan fysiskt starka människor, som gjort sig skyldiga till brott, frikännas då de uthärdar olika prövningar, medan andra människor kan fällas för brott de inte gjort, enbart för att de inte står emot de fysiska kval de utsätts för. Bl.a. omnämns “järnbörd”, “korsdom” och “vattenprov”. Lyhyt tutkielma joistakin oudoista todisteista oikeudessa Avainsanat: Oikeus, rangaistus, rikos, syytön, syyllinen, oikeudenkäynti, laki, käräytetty, epäilty, lapsenmurha, murha, tappo, vapautettu, tuomittu, tihutyö, hehkuva rauta Väitöksessä käydään läpi joitain outoja todisteita jota on käytetty oikeudenkäynneissä aikojen saatossa, todistaakseen jonkun syyttömyyden tai syyllisyyden. Kirjoittaja yrittää näyttää miten todisteet, riippumatta niiden tuloksista, ei todista kenenkään syyllisyyttä/syyttömyyttä. Päinvastoin fyysisesti vahvat ihmiset jotka ovat syyllistyneet rikokseen, voidaan vapauttaa, koska he kestävät paremmin erilaisia koettelemuksia kun toiset ihmiset voidaan tuomita rikoksista jota he eivät ole tehneet, ainoastaan sen takia että, he eivät kestä niitä ruumiillisia koettelemuksia jota he joutuvat käymään läpi. Koettelemuksista mainitaan mm. hehkuva rauta, ristille tuomitseminen ja vesituomio. A short dissertation on peculiar evidence in court proceedings Keywords: court, punishment, crime, innocent, guilt, justice, trial, law, case, burned, suspect, murder, manslaughter, acquittal, deed The dissertation deals with a number of odd pieces of evidence that have been relied upon in trials, to prove or disprove someone’s guilt or innocence. The author attempts to show how such evidence, independently of its outcome, in reality does not prove the guilt or innocence of someone. On the contrary, physically fit people that have committed a crime may be acquitted on the mere grounds of their ability to endure various physical ordeals, whereas innocent people may be convicted of crimes they have not committed, because they do not endure the torment they are subjected to. Among other ordeals, the text mentions the ordeal of hot iron, the ordeal of the cross and the ordeal of water.  

Om uppfostringsvärkets hinder

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Gustaf Dahlgren Om uppfostringsvärkets hinder 1773   Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Kortta och enfaldiga tankar om uppfostringsvärkets hinder i vårt k. fädernesland samt några medel til dess förbättrande Nyckelord: skola, skolväsen, utbildning, utbildningssystem, kunskap, lärare   Dissertationen behandlar frågor om barns – egentligen pojkars – utveckling, samt skolväsendets respektive föräldrarnas roll och uppgifter i pojkarnas utbildning och fostran. Författaren går igenom olika stadier av barns utveckling och de särskilda behov de har i olika åldrar. Lärarnas kunskap, erfarenhet och lämplighet som fostrare granskas, liksom skolornas uppbyggnad och föräldrarnas insats.   Lyhyitä ja yksinkertaisia ajatuksia kasvatuslaitoksen esteistä rakkaassa isänmaassamme sekä joitain keinoja sen parantamiseksi Avainsanat: koulu, koululaitos, koulutus, koulutusjärjestelmä, tieto, opettaja   Väitös käsittelee kysymyksiä lasten – oikeastaan poikien – kehityksestä ja koululaitoksen sekä vanhempien rooleista ja tehtävistä poikien kasvatuksessa. Kirjailija käy läpi lasten eri kehitysvaiheita ja ne erityiset tarpeet jotka heillä on eri-ikäisinä. Opettajien tieto, kokemus ja soveltuvuus kasvattajina tarkastellaan, kuten myös koulujen rakenne ja vanhempien panos.   Short and simple thoughts on the obstacles of instruction in our beloved homeland, and some means for its improvement Keywords: school, education, teaching, knowledge, teachers   The dissertation discusses questions on the development of children – or more specifically, of boys – and the respective roles of parents and the school system in their education and fosterage. The author deals with different stages of development and the specific needs children have at different ages. The knowledge, experience and adequacy of teachers are touched upon, as well as the organisation of schools and the input of the parents.

Om uppfostringsvärkets hinder

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1772
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Gustaf Dahlgren Om uppfostringsvärkets hinder 1773   Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Kortta och enfaldiga tankar om uppfostringsvärkets hinder i vårt k. fädernesland samt några medel til dess förbättrande Nyckelord: skola, skolväsen, utbildning, utbildningssystem, kunskap, lärare   Dissertationen behandlar frågor om barns – egentligen pojkars – utveckling, samt skolväsendets respektive föräldrarnas roll och uppgifter i pojkarnas utbildning och fostran. Författaren går igenom olika stadier av barns utveckling och de särskilda behov de har i olika åldrar. Lärarnas kunskap, erfarenhet och lämplighet som fostrare granskas, liksom skolornas uppbyggnad och föräldrarnas insats.   Lyhyitä ja yksinkertaisia ajatuksia kasvatuslaitoksen esteistä rakkaassa isänmaassamme sekä joitain keinoja sen parantamiseksi Avainsanat: koulu, koululaitos, koulutus, koulutusjärjestelmä, tieto, opettaja   Väitös käsittelee kysymyksiä lasten – oikeastaan poikien – kehityksestä ja koululaitoksen sekä vanhempien rooleista ja tehtävistä poikien kasvatuksessa. Kirjailija käy läpi lasten eri kehitysvaiheita ja ne erityiset tarpeet jotka heillä on eri-ikäisinä. Opettajien tieto, kokemus ja soveltuvuus kasvattajina tarkastellaan, kuten myös koulujen rakenne ja vanhempien panos.   Short and simple thoughts on the obstacles of instruction in our beloved homeland, and some means for its improvement Keywords: school, education, teaching, knowledge, teachers   The dissertation discusses questions on the development of children – or more specifically, of boys – and the respective roles of parents and the school system in their education and fosterage. The author deals with different stages of development and the specific needs children have at different ages. The knowledge, experience and adequacy of teachers are touched upon, as well as the organisation of schools and the input of the parents.

Sivut