Ei nimeä

Härmän katekismus. C. H. Snellmanin swedenborgilais-mystinen maailmankuva

Härmän katekismus
Snellman C. H.
Snellman J. V.
1800-luku
Swedenborg Emanuel
swedenborgilaisuus
mystiikka
kristinusko
Manninen Juha
1994
Juha Manninen: Härmän katekismus. Christian Henrik Snellmanin (1777–1855) swedenborgilais-mystinen maailmankuva.   Julkaistu aikaisemmin ruotsiksi: Historiallinen arkisto, 105, Helsinki 1995, s. 179-250.   Johdanto: "Johan Vilhelm Snellman julkaisi kirjansa Försök till framställning af logiken Helsingissä vuonna 1837. Kirjaan painettu omistuskirjoitus on osoitettu "Till min vördade fader, kofferdi-kapten Christ. Henr. Snellman". Poika kiittää siinä isäänsä ilmeisen aidoin tuntein: "Mottag Huldaste Fader med faderlig välvilja detta ringa prof på min sonliga vördnad och kärlek. Väl hade jag hoppats, att gifva Dig ett värdigare  Dig, hvilken jag icke blott har att tacka för lifvets skänk, utan äfven för den bättre delen af min andliga tillvaro [...] Må det alvarliga sträfvandet i den Lära, jag sökt att framställa, ehuru denna icke förmår rubba Din af en hel menniskoålders forskning och rika erfarenhet befästade Verldsåsigt, bidraga att försona Dig med tidens tanklöshet och egoism [...]"    Omistuskirjoitus ei ollut pelkkä kohteliaisuuden ele. Näyttää siltä, että varhaisimman kiinnostuksensa filosofiaan Snellman oli saanut juuri isältään, omalaatuiselta uskonnonfilosofiselta pohdiskelijalta. Piippolan saarnaajan ja Tyrnävän kappelin kappalaisen, oppineen Gerhard Snellmanin poika Christian Henrik Snellman oli nuoruudessaan harjoittanut jonkin aikaa opintoja Uppsalan yliopistossa ja kuunnellut muun muassa Immanuel Kantin eettisiä oppeja esitelleen Daniel Boëthiuksen luentoja. Hän joutui kuitenkin jättämään opintonsa kesken ja löysi uransa maailman meriltä perämiehenä. Hän näyttää lukeneen saksaa ja englantia ja kirjoituksiinsa hän saattoi sijoitella latinankielisiä lainauksia. Joskus hän käytti ranskalaisperäisiä ilmauksia. Perheineen Christian Henrik asettui Tukholmaan. Siellä Johan Vilhelm syntyi ja vietti lapsuutensa. Vuonna 1813 perhe siirtyi Kokkolaan ja myöhemmin edelleen tilalle Alahärmään. Todennäköisesti jo Ruotsin ajalta periytyi vanhemman Snellmanin kiinnostus Emanuel Swedenborgiin, tunnettuun luonnontutkijaan ja vuorikollegion jäseneen, sittemmin teosofiin ja henkien näkijään. Pojan omistuskirjoitukseensa sisällyttämä viittaus isänsä tutkimuksiin tarkoittaa juuri swedenborgilaisuutta.    Kysyn seuraavassa, mitä voimme tietää Christian Henrik Snellmanin maailmankatsomuksesta, jota ei ole koskaan otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi. Aihe on kiinnostava Johan Vilhelm Snellmanin varhaisimman henkisen taustan selvittämisen kannalta, mutta myös dokumentaationa erään olennaisesti ei-akateemisen ihmisen uskonnollis-filosofisesta etsinnästä. Sinänsä aihe on Suomen olojen kannalta poikkeava, sillä toisin kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Englantiin maahamme ei syntynyt swedenborgilaista uskonnollista liikettä ja sitä edustavaa Uutta Kirkkoa. Christian Henrik Snellmanin tapaus jää siten ohueksi säikeeksi swedenborgilaisuuden vaikutushistoriassa. Tarkastelen edelleen eräitä niukkoja todisteita, jotka viittaavat siihen, että myös Johan Vilhelm nuoruudessaan ainakin jossain merkityksessä omaksui swedenborgilaisia katsomuksia ennen kuin uudempi filosofia, hegeliläisyys sai hänen ajattelussaan ylivallan. Christian Henrik Snellmanin toisen vaimon tiedetään olleen böhmeläinen. Kosketuskohta Jacob Böhmen kirjoitusten varaan rakentaneeseen Pohjanmaan mystiikkaan ansaitsee huomiota. Se näyttäisi selittävän eräitä Christian Henrikin katsomusten erikoispiirteitä. Selvitän isän swedenborgilaisuuden ja pojan hegeliläisyyden vastakohtaa ja kysyn lopuksi, onko sittenkin havaittavissa mitään jatkuvuutta isän ja pojan katsomusten välillä."  

Härmän katekismus. C. H. Snellmanin swedenborgilais-mystinen maailmankuva

Härmän katekismus
Snellman C. H.
Snellman J. V.
1800-luku
Swedenborg Emanuel
swedenborgilaisuus
mystiikka
kristinusko
Manninen Juha
1994
Juha Manninen: Härmän katekismus. Christian Henrik Snellmanin (1777–1855) swedenborgilais-mystinen maailmankuva.   Julkaistu aikaisemmin ruotsiksi: Historiallinen arkisto, 105, Helsinki 1995, s. 179-250.   Johdanto: "Johan Vilhelm Snellman julkaisi kirjansa Försök till framställning af logiken Helsingissä vuonna 1837. Kirjaan painettu omistuskirjoitus on osoitettu "Till min vördade fader, kofferdi-kapten Christ. Henr. Snellman". Poika kiittää siinä isäänsä ilmeisen aidoin tuntein: "Mottag Huldaste Fader med faderlig välvilja detta ringa prof på min sonliga vördnad och kärlek. Väl hade jag hoppats, att gifva Dig ett värdigare  Dig, hvilken jag icke blott har att tacka för lifvets skänk, utan äfven för den bättre delen af min andliga tillvaro [...] Må det alvarliga sträfvandet i den Lära, jag sökt att framställa, ehuru denna icke förmår rubba Din af en hel menniskoålders forskning och rika erfarenhet befästade Verldsåsigt, bidraga att försona Dig med tidens tanklöshet och egoism [...]"    Omistuskirjoitus ei ollut pelkkä kohteliaisuuden ele. Näyttää siltä, että varhaisimman kiinnostuksensa filosofiaan Snellman oli saanut juuri isältään, omalaatuiselta uskonnonfilosofiselta pohdiskelijalta. Piippolan saarnaajan ja Tyrnävän kappelin kappalaisen, oppineen Gerhard Snellmanin poika Christian Henrik Snellman oli nuoruudessaan harjoittanut jonkin aikaa opintoja Uppsalan yliopistossa ja kuunnellut muun muassa Immanuel Kantin eettisiä oppeja esitelleen Daniel Boëthiuksen luentoja. Hän joutui kuitenkin jättämään opintonsa kesken ja löysi uransa maailman meriltä perämiehenä. Hän näyttää lukeneen saksaa ja englantia ja kirjoituksiinsa hän saattoi sijoitella latinankielisiä lainauksia. Joskus hän käytti ranskalaisperäisiä ilmauksia. Perheineen Christian Henrik asettui Tukholmaan. Siellä Johan Vilhelm syntyi ja vietti lapsuutensa. Vuonna 1813 perhe siirtyi Kokkolaan ja myöhemmin edelleen tilalle Alahärmään. Todennäköisesti jo Ruotsin ajalta periytyi vanhemman Snellmanin kiinnostus Emanuel Swedenborgiin, tunnettuun luonnontutkijaan ja vuorikollegion jäseneen, sittemmin teosofiin ja henkien näkijään. Pojan omistuskirjoitukseensa sisällyttämä viittaus isänsä tutkimuksiin tarkoittaa juuri swedenborgilaisuutta.    Kysyn seuraavassa, mitä voimme tietää Christian Henrik Snellmanin maailmankatsomuksesta, jota ei ole koskaan otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi. Aihe on kiinnostava Johan Vilhelm Snellmanin varhaisimman henkisen taustan selvittämisen kannalta, mutta myös dokumentaationa erään olennaisesti ei-akateemisen ihmisen uskonnollis-filosofisesta etsinnästä. Sinänsä aihe on Suomen olojen kannalta poikkeava, sillä toisin kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Englantiin maahamme ei syntynyt swedenborgilaista uskonnollista liikettä ja sitä edustavaa Uutta Kirkkoa. Christian Henrik Snellmanin tapaus jää siten ohueksi säikeeksi swedenborgilaisuuden vaikutushistoriassa. Tarkastelen edelleen eräitä niukkoja todisteita, jotka viittaavat siihen, että myös Johan Vilhelm nuoruudessaan ainakin jossain merkityksessä omaksui swedenborgilaisia katsomuksia ennen kuin uudempi filosofia, hegeliläisyys sai hänen ajattelussaan ylivallan. Christian Henrik Snellmanin toisen vaimon tiedetään olleen böhmeläinen. Kosketuskohta Jacob Böhmen kirjoitusten varaan rakentaneeseen Pohjanmaan mystiikkaan ansaitsee huomiota. Se näyttäisi selittävän eräitä Christian Henrikin katsomusten erikoispiirteitä. Selvitän isän swedenborgilaisuuden ja pojan hegeliläisyyden vastakohtaa ja kysyn lopuksi, onko sittenkin havaittavissa mitään jatkuvuutta isän ja pojan katsomusten välillä."  

Härmän katekismus. C. H. Snellmanin swedenborgilais-mystinen maailmankuva

Härmän katekismus
Snellman C. H.
Snellman J. V.
1800-luku
Swedenborg Emanuel
swedenborgilaisuus
mystiikka
kristinusko
Manninen Juha
1994
Juha Manninen: Härmän katekismus. Christian Henrik Snellmanin (1777–1855) swedenborgilais-mystinen maailmankuva.   Julkaistu aikaisemmin ruotsiksi: Historiallinen arkisto, 105, Helsinki 1995, s. 179-250.   Johdanto: "Johan Vilhelm Snellman julkaisi kirjansa Försök till framställning af logiken Helsingissä vuonna 1837. Kirjaan painettu omistuskirjoitus on osoitettu "Till min vördade fader, kofferdi-kapten Christ. Henr. Snellman". Poika kiittää siinä isäänsä ilmeisen aidoin tuntein: "Mottag Huldaste Fader med faderlig välvilja detta ringa prof på min sonliga vördnad och kärlek. Väl hade jag hoppats, att gifva Dig ett värdigare  Dig, hvilken jag icke blott har att tacka för lifvets skänk, utan äfven för den bättre delen af min andliga tillvaro [...] Må det alvarliga sträfvandet i den Lära, jag sökt att framställa, ehuru denna icke förmår rubba Din af en hel menniskoålders forskning och rika erfarenhet befästade Verldsåsigt, bidraga att försona Dig med tidens tanklöshet och egoism [...]"    Omistuskirjoitus ei ollut pelkkä kohteliaisuuden ele. Näyttää siltä, että varhaisimman kiinnostuksensa filosofiaan Snellman oli saanut juuri isältään, omalaatuiselta uskonnonfilosofiselta pohdiskelijalta. Piippolan saarnaajan ja Tyrnävän kappelin kappalaisen, oppineen Gerhard Snellmanin poika Christian Henrik Snellman oli nuoruudessaan harjoittanut jonkin aikaa opintoja Uppsalan yliopistossa ja kuunnellut muun muassa Immanuel Kantin eettisiä oppeja esitelleen Daniel Boëthiuksen luentoja. Hän joutui kuitenkin jättämään opintonsa kesken ja löysi uransa maailman meriltä perämiehenä. Hän näyttää lukeneen saksaa ja englantia ja kirjoituksiinsa hän saattoi sijoitella latinankielisiä lainauksia. Joskus hän käytti ranskalaisperäisiä ilmauksia. Perheineen Christian Henrik asettui Tukholmaan. Siellä Johan Vilhelm syntyi ja vietti lapsuutensa. Vuonna 1813 perhe siirtyi Kokkolaan ja myöhemmin edelleen tilalle Alahärmään. Todennäköisesti jo Ruotsin ajalta periytyi vanhemman Snellmanin kiinnostus Emanuel Swedenborgiin, tunnettuun luonnontutkijaan ja vuorikollegion jäseneen, sittemmin teosofiin ja henkien näkijään. Pojan omistuskirjoitukseensa sisällyttämä viittaus isänsä tutkimuksiin tarkoittaa juuri swedenborgilaisuutta.    Kysyn seuraavassa, mitä voimme tietää Christian Henrik Snellmanin maailmankatsomuksesta, jota ei ole koskaan otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi. Aihe on kiinnostava Johan Vilhelm Snellmanin varhaisimman henkisen taustan selvittämisen kannalta, mutta myös dokumentaationa erään olennaisesti ei-akateemisen ihmisen uskonnollis-filosofisesta etsinnästä. Sinänsä aihe on Suomen olojen kannalta poikkeava, sillä toisin kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Englantiin maahamme ei syntynyt swedenborgilaista uskonnollista liikettä ja sitä edustavaa Uutta Kirkkoa. Christian Henrik Snellmanin tapaus jää siten ohueksi säikeeksi swedenborgilaisuuden vaikutushistoriassa. Tarkastelen edelleen eräitä niukkoja todisteita, jotka viittaavat siihen, että myös Johan Vilhelm nuoruudessaan ainakin jossain merkityksessä omaksui swedenborgilaisia katsomuksia ennen kuin uudempi filosofia, hegeliläisyys sai hänen ajattelussaan ylivallan. Christian Henrik Snellmanin toisen vaimon tiedetään olleen böhmeläinen. Kosketuskohta Jacob Böhmen kirjoitusten varaan rakentaneeseen Pohjanmaan mystiikkaan ansaitsee huomiota. Se näyttäisi selittävän eräitä Christian Henrikin katsomusten erikoispiirteitä. Selvitän isän swedenborgilaisuuden ja pojan hegeliläisyyden vastakohtaa ja kysyn lopuksi, onko sittenkin havaittavissa mitään jatkuvuutta isän ja pojan katsomusten välillä."  

Härmän katekismus. C. H. Snellmanin swedenborgilais-mystinen maailmankuva

Härmän katekismus
Snellman C. H.
Snellman J. V.
1800-luku
Swedenborg Emanuel
swedenborgilaisuus
mystiikka
kristinusko
Manninen Juha
1994
Juha Manninen: Härmän katekismus. Christian Henrik Snellmanin (1777–1855) swedenborgilais-mystinen maailmankuva.   Julkaistu aikaisemmin ruotsiksi: Historiallinen arkisto, 105, Helsinki 1995, s. 179-250.   Johdanto: "Johan Vilhelm Snellman julkaisi kirjansa Försök till framställning af logiken Helsingissä vuonna 1837. Kirjaan painettu omistuskirjoitus on osoitettu "Till min vördade fader, kofferdi-kapten Christ. Henr. Snellman". Poika kiittää siinä isäänsä ilmeisen aidoin tuntein: "Mottag Huldaste Fader med faderlig välvilja detta ringa prof på min sonliga vördnad och kärlek. Väl hade jag hoppats, att gifva Dig ett värdigare  Dig, hvilken jag icke blott har att tacka för lifvets skänk, utan äfven för den bättre delen af min andliga tillvaro [...] Må det alvarliga sträfvandet i den Lära, jag sökt att framställa, ehuru denna icke förmår rubba Din af en hel menniskoålders forskning och rika erfarenhet befästade Verldsåsigt, bidraga att försona Dig med tidens tanklöshet och egoism [...]"    Omistuskirjoitus ei ollut pelkkä kohteliaisuuden ele. Näyttää siltä, että varhaisimman kiinnostuksensa filosofiaan Snellman oli saanut juuri isältään, omalaatuiselta uskonnonfilosofiselta pohdiskelijalta. Piippolan saarnaajan ja Tyrnävän kappelin kappalaisen, oppineen Gerhard Snellmanin poika Christian Henrik Snellman oli nuoruudessaan harjoittanut jonkin aikaa opintoja Uppsalan yliopistossa ja kuunnellut muun muassa Immanuel Kantin eettisiä oppeja esitelleen Daniel Boëthiuksen luentoja. Hän joutui kuitenkin jättämään opintonsa kesken ja löysi uransa maailman meriltä perämiehenä. Hän näyttää lukeneen saksaa ja englantia ja kirjoituksiinsa hän saattoi sijoitella latinankielisiä lainauksia. Joskus hän käytti ranskalaisperäisiä ilmauksia. Perheineen Christian Henrik asettui Tukholmaan. Siellä Johan Vilhelm syntyi ja vietti lapsuutensa. Vuonna 1813 perhe siirtyi Kokkolaan ja myöhemmin edelleen tilalle Alahärmään. Todennäköisesti jo Ruotsin ajalta periytyi vanhemman Snellmanin kiinnostus Emanuel Swedenborgiin, tunnettuun luonnontutkijaan ja vuorikollegion jäseneen, sittemmin teosofiin ja henkien näkijään. Pojan omistuskirjoitukseensa sisällyttämä viittaus isänsä tutkimuksiin tarkoittaa juuri swedenborgilaisuutta.    Kysyn seuraavassa, mitä voimme tietää Christian Henrik Snellmanin maailmankatsomuksesta, jota ei ole koskaan otettu lähemmän tarkastelun kohteeksi. Aihe on kiinnostava Johan Vilhelm Snellmanin varhaisimman henkisen taustan selvittämisen kannalta, mutta myös dokumentaationa erään olennaisesti ei-akateemisen ihmisen uskonnollis-filosofisesta etsinnästä. Sinänsä aihe on Suomen olojen kannalta poikkeava, sillä toisin kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Englantiin maahamme ei syntynyt swedenborgilaista uskonnollista liikettä ja sitä edustavaa Uutta Kirkkoa. Christian Henrik Snellmanin tapaus jää siten ohueksi säikeeksi swedenborgilaisuuden vaikutushistoriassa. Tarkastelen edelleen eräitä niukkoja todisteita, jotka viittaavat siihen, että myös Johan Vilhelm nuoruudessaan ainakin jossain merkityksessä omaksui swedenborgilaisia katsomuksia ennen kuin uudempi filosofia, hegeliläisyys sai hänen ajattelussaan ylivallan. Christian Henrik Snellmanin toisen vaimon tiedetään olleen böhmeläinen. Kosketuskohta Jacob Böhmen kirjoitusten varaan rakentaneeseen Pohjanmaan mystiikkaan ansaitsee huomiota. Se näyttäisi selittävän eräitä Christian Henrikin katsomusten erikoispiirteitä. Selvitän isän swedenborgilaisuuden ja pojan hegeliläisyyden vastakohtaa ja kysyn lopuksi, onko sittenkin havaittavissa mitään jatkuvuutta isän ja pojan katsomusten välillä."  

Anders Chydenius and the Origins of World's First Freedom of Information Act

Chydenius Anders
Hassel Henrik
Arckenholtz Johan
Forsskål Peter
tiedon vapaus
ilmaisunvapaus
valistus
liberalismi
Manninen Juha
2005
Published in:  The World's First Freedom of Information Act. Anders Chydenius' Legacy Today Anders Chydenius -säätiön julkaisuja 2. Ed. Juha Mustonen. Kokkola 2006.   Electronic book on the pages of Chydenius-foundation: http://www.chydenius.net/pdf/worlds_first_foia.pdfhttp://www.chydenius.net/julkaisut.htm   Quote from the Introduction: "“Freedom of information” is the designation adopted around the world after its North American example as the freedom of human actors to access existing documents. In the United States such an act was passed in 1966, and became effective through improvements made to it in 1974. This can be said to have signalled the triumph of laws of freedom of information throughout the world. Nevertheless, already 200 years before the Act was passed in the United States, and thus before the founding of the United States at all, such an Act had been passed in the Kingdom of Sweden, which at the time also included Finland. As was to be expected, various complications followed but the law proved to be a success in Scandinavia. It is partly due to the Act that the European North, which previously had had a very different image, has become the world’s least corrupt area and,concurrently, exceptionally socially responsible and committed to democratic principles. The most informed writers know to give the Freedom of Information Act its Swedish name offentlighetsprincipen, “the principle of publicity”. It is in Sweden that a Freedom of Information Act, or FOIA as it is usually designated, was first put into practice, gaining a status in the country’ s constitution. Yet, the story of its origin is not generally known. The work of the Diet in Sweden is well documented from different perspectives. Of course, a number of controversies remain among historians, but, concerning the world’s first FOIA, a valuable analysis can be found in Professor Pentti Virrankoski’s biography of Anders Chydenius, the central person involved in drafting the law. However, I will not here concentrate on details of biography or political history – my standpoint is the history of ideas – , but before going to the actual drafting of the Swedish FOIA, it is necessary to highlight the ideological backgrounds of the key actors in the process. I will look at how the first FOIA was composed, the steps and conditions that made it possible, and analyse its different elements on the human plane. Of some of the phases of the story inferences can be based only on circumstantial evidence. But there are also preserved writings by Anders Chydenius, primarily those in which he made preparations for the Act, but also some short memoirs. Of additional interest is the fact that Chydenius came from a periphery of the Swedish Realm, from the northern and middle parts of Finland, and that he had an office in the service of the Church, though he was still undeniably a versatile Enlightenment philosopher, representing democratic thought, as we would say today. How could such a person, a priest from the countryside be active in making radical reforms?"

Anders Chydenius and the Origins of World's First Freedom of Information Act

Chydenius Anders
Hassel Henrik
Arckenholtz Johan
Forsskål Peter
tiedon vapaus
ilmaisunvapaus
valistus
liberalismi
Manninen Juha
2005
Published in:  The World's First Freedom of Information Act. Anders Chydenius' Legacy Today Anders Chydenius -säätiön julkaisuja 2. Ed. Juha Mustonen. Kokkola 2006.   Electronic book on the pages of Chydenius-foundation: http://www.chydenius.net/pdf/worlds_first_foia.pdfhttp://www.chydenius.net/julkaisut.htm   Quote from the Introduction: "“Freedom of information” is the designation adopted around the world after its North American example as the freedom of human actors to access existing documents. In the United States such an act was passed in 1966, and became effective through improvements made to it in 1974. This can be said to have signalled the triumph of laws of freedom of information throughout the world. Nevertheless, already 200 years before the Act was passed in the United States, and thus before the founding of the United States at all, such an Act had been passed in the Kingdom of Sweden, which at the time also included Finland. As was to be expected, various complications followed but the law proved to be a success in Scandinavia. It is partly due to the Act that the European North, which previously had had a very different image, has become the world’s least corrupt area and,concurrently, exceptionally socially responsible and committed to democratic principles. The most informed writers know to give the Freedom of Information Act its Swedish name offentlighetsprincipen, “the principle of publicity”. It is in Sweden that a Freedom of Information Act, or FOIA as it is usually designated, was first put into practice, gaining a status in the country’ s constitution. Yet, the story of its origin is not generally known. The work of the Diet in Sweden is well documented from different perspectives. Of course, a number of controversies remain among historians, but, concerning the world’s first FOIA, a valuable analysis can be found in Professor Pentti Virrankoski’s biography of Anders Chydenius, the central person involved in drafting the law. However, I will not here concentrate on details of biography or political history – my standpoint is the history of ideas – , but before going to the actual drafting of the Swedish FOIA, it is necessary to highlight the ideological backgrounds of the key actors in the process. I will look at how the first FOIA was composed, the steps and conditions that made it possible, and analyse its different elements on the human plane. Of some of the phases of the story inferences can be based only on circumstantial evidence. But there are also preserved writings by Anders Chydenius, primarily those in which he made preparations for the Act, but also some short memoirs. Of additional interest is the fact that Chydenius came from a periphery of the Swedish Realm, from the northern and middle parts of Finland, and that he had an office in the service of the Church, though he was still undeniably a versatile Enlightenment philosopher, representing democratic thought, as we would say today. How could such a person, a priest from the countryside be active in making radical reforms?"

Anders Chydenius and the Origins of World's First Freedom of Information Act

Chydenius Anders
Hassel Henrik
Arckenholtz Johan
Forsskål Peter
tiedon vapaus
ilmaisunvapaus
valistus
liberalismi
Manninen Juha
2005
Published in:  The World's First Freedom of Information Act. Anders Chydenius' Legacy Today Anders Chydenius -säätiön julkaisuja 2. Ed. Juha Mustonen. Kokkola 2006.   Electronic book on the pages of Chydenius-foundation: http://www.chydenius.net/pdf/worlds_first_foia.pdfhttp://www.chydenius.net/julkaisut.htm   Quote from the Introduction: "“Freedom of information” is the designation adopted around the world after its North American example as the freedom of human actors to access existing documents. In the United States such an act was passed in 1966, and became effective through improvements made to it in 1974. This can be said to have signalled the triumph of laws of freedom of information throughout the world. Nevertheless, already 200 years before the Act was passed in the United States, and thus before the founding of the United States at all, such an Act had been passed in the Kingdom of Sweden, which at the time also included Finland. As was to be expected, various complications followed but the law proved to be a success in Scandinavia. It is partly due to the Act that the European North, which previously had had a very different image, has become the world’s least corrupt area and,concurrently, exceptionally socially responsible and committed to democratic principles. The most informed writers know to give the Freedom of Information Act its Swedish name offentlighetsprincipen, “the principle of publicity”. It is in Sweden that a Freedom of Information Act, or FOIA as it is usually designated, was first put into practice, gaining a status in the country’ s constitution. Yet, the story of its origin is not generally known. The work of the Diet in Sweden is well documented from different perspectives. Of course, a number of controversies remain among historians, but, concerning the world’s first FOIA, a valuable analysis can be found in Professor Pentti Virrankoski’s biography of Anders Chydenius, the central person involved in drafting the law. However, I will not here concentrate on details of biography or political history – my standpoint is the history of ideas – , but before going to the actual drafting of the Swedish FOIA, it is necessary to highlight the ideological backgrounds of the key actors in the process. I will look at how the first FOIA was composed, the steps and conditions that made it possible, and analyse its different elements on the human plane. Of some of the phases of the story inferences can be based only on circumstantial evidence. But there are also preserved writings by Anders Chydenius, primarily those in which he made preparations for the Act, but also some short memoirs. Of additional interest is the fact that Chydenius came from a periphery of the Swedish Realm, from the northern and middle parts of Finland, and that he had an office in the service of the Church, though he was still undeniably a versatile Enlightenment philosopher, representing democratic thought, as we would say today. How could such a person, a priest from the countryside be active in making radical reforms?"

Anders Chydenius and the Origins of World's First Freedom of Information Act

Chydenius Anders
Hassel Henrik
Arckenholtz Johan
Forsskål Peter
tiedon vapaus
ilmaisunvapaus
valistus
liberalismi
Manninen Juha
2005
Published in:  The World's First Freedom of Information Act. Anders Chydenius' Legacy Today Anders Chydenius -säätiön julkaisuja 2. Ed. Juha Mustonen. Kokkola 2006.   Electronic book on the pages of Chydenius-foundation: http://www.chydenius.net/pdf/worlds_first_foia.pdfhttp://www.chydenius.net/julkaisut.htm   Quote from the Introduction: "“Freedom of information” is the designation adopted around the world after its North American example as the freedom of human actors to access existing documents. In the United States such an act was passed in 1966, and became effective through improvements made to it in 1974. This can be said to have signalled the triumph of laws of freedom of information throughout the world. Nevertheless, already 200 years before the Act was passed in the United States, and thus before the founding of the United States at all, such an Act had been passed in the Kingdom of Sweden, which at the time also included Finland. As was to be expected, various complications followed but the law proved to be a success in Scandinavia. It is partly due to the Act that the European North, which previously had had a very different image, has become the world’s least corrupt area and,concurrently, exceptionally socially responsible and committed to democratic principles. The most informed writers know to give the Freedom of Information Act its Swedish name offentlighetsprincipen, “the principle of publicity”. It is in Sweden that a Freedom of Information Act, or FOIA as it is usually designated, was first put into practice, gaining a status in the country’ s constitution. Yet, the story of its origin is not generally known. The work of the Diet in Sweden is well documented from different perspectives. Of course, a number of controversies remain among historians, but, concerning the world’s first FOIA, a valuable analysis can be found in Professor Pentti Virrankoski’s biography of Anders Chydenius, the central person involved in drafting the law. However, I will not here concentrate on details of biography or political history – my standpoint is the history of ideas – , but before going to the actual drafting of the Swedish FOIA, it is necessary to highlight the ideological backgrounds of the key actors in the process. I will look at how the first FOIA was composed, the steps and conditions that made it possible, and analyse its different elements on the human plane. Of some of the phases of the story inferences can be based only on circumstantial evidence. But there are also preserved writings by Anders Chydenius, primarily those in which he made preparations for the Act, but also some short memoirs. Of additional interest is the fact that Chydenius came from a periphery of the Swedish Realm, from the northern and middle parts of Finland, and that he had an office in the service of the Church, though he was still undeniably a versatile Enlightenment philosopher, representing democratic thought, as we would say today. How could such a person, a priest from the countryside be active in making radical reforms?"

Sivut