suomi/finska/Finnish

"Suomalaisuus ennen suomalaisuutta" –1700-luvun tutkimuksen haaste.   Esitelmä Tieteen päivillä 12.1.2005.   Otteita johdannosta: "Helsinkiläissyntyinen, isonvihan aikana Venäjän armeijan alta valtakunnan läntiseen puoliskoon siirtynyt ja Eurooppaa pitkään kiertänyt Johan Arckenholtz (1695–1777) laati Ruotsin vuoden 1734 valtiopäivistä kansliakollegion virkamiehenä kuulemansa perusteella purevia huomautuksia sisältävän ja puoluekantaisen käsin kirjoitetun aikalaisselostuksen, Sagu-Brott af 1734 års Riksdag i Stockholm.  Tutkijat Ruotsissa ovat käyttäneet pitkään siitä jälkimaailmalle jäänyttä ainoaa kappaletta. Muita kertovia historiallisia lähteitä ei ole säilynyt näistä vedenjakajaksi muodostuneista valtiopäivistä tai poliittisesta toiminnasta niiden taustalla. Aikakauden lähteet hyvin tuntevan arvioijan mukaan mukaan teos kuuluu ”vanhemman vapaudenajan merkittävimpiin ja tärkeimpiin poliittisiin kirjoituksiin”.  Painettuna kirjana se julkaistiin vuonna 2003. Pitkästä epäonnisesta sodasta ja itsevaltiudesta tarpeekseen saaneessa Ruotsissa kuninkaan mahtiasema oli hylätty ja ylin valta siirretty säädyille. Todellisuudessa valtakuntaa johti pääministeriä vastaavassa asemassa kokenut kansliapresidentti Arvid Horn, joka oli järjestänyt maalleen hyvät suhteet sekä Englantiin että Ranskaan ja varoi Venäjän suuntaa. Hänellä oli vastustajansa, jotka valtiopäivillä 1734 yrittivät saada hänet vallasta. Hanke ei tuolloin onnistunut. Arvid Horn oli kotoisin Halikon Vuorentaan kartanosta, joten häntä pidettiin suomalaisena. Arckenholtz kertoo, miten valtiopäivien aikana ”tänne tulleet suomalaiset (”de hitkomne Finnar”) olivat yhteisesti päättäneet järjestää päivällisen ja juhlan kreivi Hornin nimipäiväksi...”"   "Jälkimaailman tarkkailija voi pysähtyä kummeksumaan. Miksi ihmeessä Arvid Hornin nimipäivää ylipäänsä vietettiin vuonna 1734 lavein ja näyttävin menoin ”suomalaisena juhlana”? Oliko kreivi todella suomalainen vai oliko hän ruotsalainen? Kumpaan kansallisuuteen kuuluviksi on sitten katsottava juhlan koollekutsujat? Ketkä olivat Arckenholtzin kuvauksessa mainittuja kreivin ”maanmiehiä”, kaikki paikalla olleet vaiko vain Suomesta tulleet? Entä mihin kuului Arckenholtz, Helsingissä koulunsa käynyt ja Turussa opintonsa aloittanut Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninsihteerin poika?"   "Suomalainen kansakunta nykyisessä merkityksessään taas on konstruktio, joka rakennettiin pitkän ajan kuluessa, mutta vasta teiden erkaannuttua Ruotsista. Jokseenkin sama koskee ruotsalaista kansakuntaa. Kumpaistakaan näistä moderneista konstruktioista ei voi eikä pidä sellaisenaan heijastaa menneisyyteen. Keskeinen väitteeni on se, että Ruotsin valtakunnassa konstruoitiin kansallisuuksia ja kansakuntia toki myös ennen Suomen siirtämistä Venäjän keisarikunnan yhteyteen. Nämä konstruktiot vain olivat erilaisia kuin myöhemmät.  ”Suomalaisuuden” pitkää historiaa on pidetty joko itsestäänselvänä tai sitten sellainen on torjuttu. Kumpikin asenne on tarpeen hylätä. On kiinnostavaa katsoa, miten asia on eri aikoina käsitetty. Suomalaista juhlaa Arvid Hornin kunniaksi ei olisi koskaan järjestetty, jos Arvid Hornia ei olisi katsottu suomalaiseksi. Oli käsitys sitten oikea tai väärä, se tarvitaan selittämään tosiasiallista historiallista tapahtumaa."