Väitös malleihin perustuvista yhteiskuntatieteellisistä selityksistä
Humanistisessa tiedekunnassa 22.6.2010 tarkastettava Jaakko Kuorikosken väitöskirja ”Society by Numbers - Studies on Model-Based Explanations in the Social Sciences” tarjoaa käsitteellisiä välineitä ymmärtää ja arvioida teoreettisiin malleihin perustuvia yhteiskuntatieteellisiä selityksiä.
Tutkimus nojaa näkemykseen, jonka mukaan selitykset ovat objektiivisia riippuvuussuhteita koskevaan tietoon pohjautuvia vastauksia miksi ja kuinka -kysymyksiin. Lisäksi selityksiä voidaan aina täsmentää määrittämällä selityksen kohteelle kontrasti. Työssään Kuorikoski on kehittänyt tällaista selittämisen teoriaa edelleen muun muassa erittelemällä kriteerejä, joilla selityksiä voidaan vertailla keskenään, ja soveltamalla teoriaa yhteiskuntatieteellisiin mallintamiskäytäntöihin sekä näille käytännöille keskeisiin tasapainon ja mekanismin käsitteisiin.
Kuorikoski esittää väitöskirjansa artikkeleissa kuusi keskeisiä mallipohjaisia yhteiskuntatieteellisiä selityksiä koskevaa väitettä. Ensiksi hän väittää, että kilpailevia teorioita tai malleja vertaillaan usein selitysvoiman käsitteen avulla. Tätä epämääräistä käsitettä voidaan kuitenkin selventää erittelemällä selitysvoima viiteen osittain itsenäiseen ulottuvuuteen. Toiseksi, useat yhteiskuntatieteelliset (varsinkin taloustieteelliset) mallit ovat tasapainomalleja. Kuorikoski esittää, että tasapainon ratkaisemiseen perustuvien tasapainoselityksien selitysvoima ei tavallisesti perustu siihen, että mallinnettu järjestelmä ajautuu tasapainotilaan riippumatta siitä, mikä mahdollisista alkutiloista on vallinnut. Useimmat tasapainoselitykset pikemminkin selittävät systeemin makro-ominaisuuksia systeemin osien ja osien keskinäisen organisaation avulla. Kolmanneksi Kuorikoski väittää mekanismin käsitettä käytettävän mallipohjaisissa selityksissä kahdella eri tavalla, jotka ovat yhteydessä ratkaisevasti erilaisiin tutkimusheuristiikkoihin. Neljäs väite on, että epärealistiset mallinnusoletukset ovat selityksellisesti ongelmallisia vain jos malliin pohjautuva selityksellinen riippuvuussuhde on itsessään riippuvainen kyseisistä oletuksista. Kaikki yhteiskuntatieteissä esitetyt rationaalisen valinnan malleihin pohjautuvat selitykset eivät ole samassa suhteessa riippuvaisia ongelmallisista rationaalisuusoletuksista. Tästä syystä päätelmät rationaalisen valinnan teorian virheellisten oletusten seurauksista tulee tehdä mallikohtaisesti. Viides väite liittyy robustiusanalyysiin, joka on menetelmä, jolla voidaan tutkia riippuuko selittävä riippuvuussuhde epätosista tai ongelmallisista mallinnusoletuksista. Robustiusanalyysin merkityksen tunnistaminen tekee eräistä ongelmallisilta vaikuttavista taloustieteellisen mallinnuskäytännön piirteistä ymmärrettäviä. Kuorikosken kuudes väite on, että taloustieteilijöiden nihkeä suhtautuminen teoreettisiin toimija-pohjaisiin simulaatiomalleihin selittyy osin taloustieteelliseen mallinnustapaan implisiittisesti sisältyvällä käsityksellä tieteellisen ymmärtämisen luonteesta.
Jaakko Kuorikosken väitöskirja esitetään tarkastettavaksi tiistaina 22. kesäkuuta klo 12 (yliopiston päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on professori Harold Kincaid, University of Alabama, Birmingham, ja kustoksena on professori Matti Sintonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki.
Väitöksen verkkojulkaisu löytyy osoitteesta:
https://oa.doria.fi/handle/10024/62508