Tervehdys!
Minuuden ja maailman siteeseen pureutuva väitöskirjani SELF AS WORLD - THE NEW EMERSON tarkastetaan parin viikon päästä lauantaina. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille ehdottoman avoin (luentosali on iso, joten sinne mahtuu halutessaan huomaamattomastikin sulautumaan), ohessa tarkemmat tiedot ja lyhyt tiedote:
Self as World - The New Emerson
V ä i t ö s t i l a i s u u s
11. joulukuuta 2010 klo 12:00
Päärakennus, Luentosali A 1 [Tampere]
Vastaväittäjäksi saapuu professori John T. Lysaker Emory Universitystä (USA). Emersonin ohella Lysaker on tutkinut muiden muassa Heideggeria ja Marxia, kriittistä koulukuntaa ja poliittista filosofiaa, minuuden kysymystä skitsofreniassa sekä kirjallisuudenfilosofiaa.
Hän pitää laitoksella myös seuraavana maanantaina tai tiistaina (siis 13. tai 14.12.) esitelmän, josta seuraa lisäinfoa myöhemmin.
Ensi hätään kuitenkin tarjolla mahdollisuus kuulla uunituoretta Emerson-keskustelua! Tilaisuuden jälkeen on kaikille mukana olleille avoin kahvitarjoilu päätalolla.
Tervetulotoivotuksin, minulta voi halutessaan kysellä lisää --
Heikki A. Kovalainen
--------------------
SELF AS WORLD
The New Emerson
Lehdistötiedote
--------------------
Asioina ja sanoina minuus ja maailma ovat ehkä turhankin tuttuja, eikä niiden filosofista merkitystä ja arkielämässä ilmenevää yhteyttä niinkään usein pysähdytä pohtimaan. Paljon toki puhutaan itsetuntemuksesta ja oman elämän herruudesta, mutta entä jos elämä ei olekaan hallittavissa ja minuus ja maailma ovat erottamattomasti yhteydessä?
Yhdysvaltalaista esseisti-filosofi-runoilijaa Ralph Waldo Emersonia (1803-1882) on tähän asti tulkittu pitkälti kirjallisuudenhistoriaa vasten. Samalla kun hänen runollisten esseidensä filosofinen merkitys on viime aikoina yhä enemmän tunnustettu, systemaattista filosofista tulkintaa ei ole ollut saatavilla. Väitöskirjani vastaa tarpeeseen tulkitsemalla Emersonin esseitä minuuden ja maailman välisenä intiiminä vuoropuheluna, johon kuuluu niin vastavuoroisuus kuin ristiriitaisuuskin.
Monin eri tavoin maailman tunteminen edellyttää oman itsen tuntemista, ja itsetuntemuksesta vuorostaan avautuu ikkunoita maailmaan. Minuuden ja maailman suhde ei kuitenkaan ole aina symbioottinen tai sopusointuinen, ovathan itsen ja maailman väliset konfliktit täysin todellisia. On esimerkiksi mahdollista kadottaa ote omasta itsestään samalla vieraantuen maailmasta, minkä ei kuitenkaan pitäisi merkitä vian löytyvän itsestä eikä lainkaan maailmasta.
Itsetuntemuksen arvon tähdentämisestä huolimatta tutkimuksessa ei puolusteta yksioikoista näkemystä, jonka mukaan maailma olisi minuudelle alisteinen. Pikemminkin johtoajatuksena on, että minuuteen syventyminen voi tehdä aidosti mahdolliseksi sen, että maailma saa sijansa minuudessa.
Minuuden ja maailman yhteyden tutkiminen voi auttaa meitä hahmottamaan, milloin tulisi kuunnella itseä ja milloin maailmaa; eron tunnistaminen yksittäisissä elämäntilanteissa jää olemisemme ongelmaksi ja haasteeksi.