Reflektion rajat, estetiikka ja teleologia. Kantin Arvostelukyvyn kritiikki -symposium
Tampereen yliopisto, Pinni B, sali B3116. 4.4.2014 klo 10-18
Tilaisuus on avoin kaikille.
Immanuel Kantin myöhäisteos Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin tuotannossa erityisessä asemassa. Kant itse kirjoittaa teoksen esipuheissa, että sen, mitä hän kutsuu arvostelukyvyksi, pitäisi koota kriittisen filosofian elementit yhteen. Arvostelukyvyn nimissä tulee mahdolliseksi tarkastella sitä maaperää, joka jää kahden erillisen ”alueen väliin”, kuten Kant muotoilee jo aiemmassa tuotannossaan tarkastelemansa ristiriidan ymmärryksen ja järjen välillä.
Kantin kolmannen kritiikin vastaanoton historia on erityinen. Voisi myös hyvin sanoa, että Arvostelukyvyn kritiikin osaksi asetettu tehtävä, sen onnistuminen ja merkitys ovat yhäkin ajateltava asia. Yhtäältä arvostelukykyä on ajateltu nimenomaan silloittajana, ja tätä kautta poliittisen ja eettisen ajattelun lähtökohtana (mm. Hannah Arendt, Jean-Francois Lyotard). Jotkut fenomenologisesti suuntautuneet tulkitsijat (kuten Maurice Merleau-Ponty tai aivan viime aikoina Laszlo Tengelyi) ovat löytäneet kolmannesta kritiikistä aineksia Kantin transsendentaalifilosofian laajentamiseksi. Näin Kantin myöhäisteoksen on nähty ylittävän aiemman kriittisen projektin. Toisaalta Kantin filosofiaa on tulkittu yksinkertaisesti kriittisenä projektina niin että kolmannen kritiikin projektissa ei nähdä mitään aiemmasta tuotannosta poikkeavaa. Voisi myös väittää, että se minkä me yleisesti nimeämme kantilaisuudeksi, tarkoittaen esimerkiksi aistimellisuuden ja käsitteellisyyden välistä selvää eroa, ei pidä sisällään kolmannen kritiikin ajatusta rajankäynnistä ja välityksestä. Ikään kuin Arvostelukyvyn kritiikin termit eivät täysin sopisi kuvaan siitä Kantista, jonka tunnemme.
Tämä asetelma herättää kysymyksiä. Yhtäältä kolmas kritiikki todella vaikuttaa täydentävän kriittisen projektin. Tällöin kolmannen kritiikin kohde, reflektiivinen arvostelma, on kriittisen projektin avain. Siinä missä Kantin erittelemistä arvostelman muodoista ensimmäinen, määrittävä arvostelma, alistaa yksittäisen kohteen yleisen käsitteen alle, arvostelman toinen muoto, reflektiivinen arvostelma, toimii ilman ennalta annettua yleisyyttä. Näin reflektiivinen arvostelma viittaa sellaiseen yksittäisen ja yleisen suhteeseen, jossa yksittäinen tapaus ei määrity yleisen lain kautta, mutta jossa silti on kyse lain löytämisestä yksittäistapaukselle. Toisaalta kolmas kritiikki vaikuttaa jo viittaavan kriittisen projektin tuolle puolen. Esimerkiksi Hegel tunnistaa varhaisissa kirjoituksissaan Kantin ongelmaksi nimenomaan ajattelun reflektiivisyyden, mutta pitää samalla Kantin kolmatta kritiikkiä jo jonain muuna kuin reflektiivisenä ja kriittisenä ajatteluna. Hegelin mukaan se on ”spekulatiivista ajattelua idullaan”. Spekulatiivisen ajattelun suunnasta katsoen kolmas kritiikki puhuu kohteista aivan eri mielessä kuin kriittisen projektin Kant: kyse on taideteoksista, luonnon olioista ja organismeista kaikessa yksittäisyydessään ja materiaalisuudessaan.
Kantin kolmatta kritiikkiä voisi siis ryhtyä lukemaan puhtaasti systemaattisesta lähtökohdasta ja kysyä yksinkertaisesti: miten Kantin teos pitäisi ymmärtää suhteessa Kantin ajattelun kokonaisuuteen? Nimenomaan kysymys reflektiivisestä arvostelmasta ja yleisemmin ajattelun reflektiivisyydestä tekee kolmannesta kritiikistä myös ajankohtaisen. Onko filosofian reflektiivisyys jotain, joka avaa Kantin ajattelun kriittisen määrityksensä ulkopuolelle, vai onko se juuri sitä kantilaisuutta, jota on aina vastustettu ja jota ehkä yhäkin on vastustettava? Tätä kautta nousee esiin myös yleisempi kysymys: mihin asti Kant ja kriittinen filosofia ylipäätään meidät johdattaa? Missä on reflektion raja?
Ohjelma
10.15-10.30 Tervetuloa
10.30-12.00 1. Sessio
Erna Oesch: Arvostelukyvyn kritiikki aikalaiskeskustelussa
Hemmo Laiho: Mikä olikaan Arvostelukyvyn kritiikin aihe?
Kommentti: Olli Koistinen
Lounas 12.00-12.45
12.45-14.15 2. Sessio
Markku Lehtinen: Kantin maailmakäsitteen radikalisoituminen Arvostelukyvyn kritiikin ylevän analytiikassa
Sami Santanen: Raja-askelia: arvostelukyvyn ekspositio ja vapaus
Kommentti: Susanna Lindberg
Tauko 14.15-14.30
14.30-16.00 3. Sessio
Hanne Appelqvist: Torailevien ystävysten leikistä. Mitä merkitystä kauneudella voi olla tiedon mahdollisuudelle?
Petri Räsänen: Kant ja filosofian esteettisyys
Kommentti: Hermanni Yli-Tepsa
Tauko 16.00-16.15
16.15-17.45 4. Sessio
Ari Korhonen: Kansa, tunneyhteisö ja roskajoukko
Lauri Mehtonen: Kauneus ja intressi Kantilla
Kommentti: Janne Porttikivi