Mustekalan teemanumero "Adorno Today" on julkaistu
16.5.2016
Mustekalan teemanumeron 2/2016 aiheena on saksalainen filosofi ja sosiologi Theodor W. Adorno (1903-1969). Adorno tunnetaan modernin taiteen, erityisesti musiikin, teoreetikkona ja ankarana yhteiskuntakriitikkona. Hänen laaja tuotantonsa kiinnostaa filosofeja, taiteen- ja kulttuurintutkijoita sekä sosiologeja edelleen.
Jälkimarxilaista "Frankurtin koulukuntaa" edustavalle Adornolle taiteessa on kyse arvoituksesta, dissonanssista ja ristiriidoista. Sellaisena se merkitsee eettistä mahdollisuutta hallinnoidussa yhteiskunnassa, jossa ihmisten ja asioiden ainoa arvo on välinearvo, ja jota ylläpitää kulttuuriteollisuus standardisoituine tuotteineen. Kuitenkin Adornon mukaan taiteella on sen epäkäsitteellisyydestä ja arvoituksellisuudesta huolimatta totuusarvo, koska se rikkoo yhteiskunnan ja kulttuurin hyväksymiä merkityksiä. Arvoituksen ja ristiriidan kunnioitus näkyy myös Adornon musiikkianalyyttisessä metodissa, jonka tarkoitus on säilyttää rakenteellinen tarkastelu kuitenkaan redusoimatta musiikkia ilmiönä ja kokemuksena.
Englanninkielisessä numerossa tarkastellaan näiden Adornon ajatusten lisäksi hänen persoonaansa ja henkilöhistoriaansa.
Numeron kirjoittajat ovat tutkijoita, kriitikoita ja opiskelijoita:
Petteri Enroth (numeron päätoimittaja)
Irmeli Hautamäki (numeron päätoimittaja)
Timo Laiho
Jussi Suortti
Lisätietoja: Mustekalan päätoimittajat Matti Tuomela (matti.tuomela at hotmail.fi) ja Petteri Enroth (petteri.enroth at helsinki.fi)
***
Mustekala's theme issue "Adorno Today" is published
16.5.2016
Issue 2/2016 of Mustekala focuses on the German philosopher and sociologist Theodor W. Adorno (1903-1969). Adorno is known as a theoretician of modern art, especially music, and as a social critic. His broad work keeps interesting philosophers, researchers of art and culture as well as sociologists.
Part of the post-Marxist "Frankfurt School", Adorno thinks of art in terms of its riddle-like character, dissonance and contradiction. As such, art stands for an ethical possibility in an administered society, where the only accepted value for people and things is their instrumental value, and that is upheld by the culture industry's standardized products. However, although art is nonconceptual and riddle-like, Adorno holds that it harbors truth-value since it breaks meanings accepted by society and culture. Respect for riddle and contradiction is also visible in Adorno's musical analytical method that strives to preserve structural rigor without reducing music as an exprienced phenomenon.
In addition to these thoughts, the issue also takes a look at Adorno's persona and biographical details.
The writers are researchers, critics and students:
Petteri Enroth (editor of the issue)
Irmeli Hautamäki (editor of the issue)
Timo Laiho
Jussi Suortti
For more info contact editors-in-chief of Mustekala, Matti Tuomela (matti.tuomela at hotmail.fi) and Petteri Enroth (petteri.enroth at helsinki.fi)