Filosofian Akatemia etsii graduntekijää
Filosofian Akatemia etsii graduntekijää psykologian, filosofian tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua.
Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.
Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.
Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi.
Lähetä hakemuksesi 29.2.2012 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi
Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:
Flow-kokemusten taksonomia
Tiedeyhteisö on herännyt viime vuosikymmeninä myönteisten kokemusten systemaattiseen tutkimukseen. Aikaisemmin erityisesti psykologian piirissä painopisteenä olivat erilaiset kielteiset kokemukset kuten ahdistus, masennus ja erilaiset psyykkiset häiriötilat.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana suureen suosioon nousseessa positiivisen psykologian tutkimussuunnassa painotus on ollut nimenomaan toimivien psyykkisten rakenteiden ja toimintamallien tunnistamisessa (Ks. esim. Seligman & Csikszentmihalyi 2000; Sheldon et al. 2011). On käynyt selväksi, että positiiviset kokemukset ja tunnetilat ovat keskeisessä asemassa sekä yksilön hyvinvoinnin, toimintakyvyn että kehityksenkin kannalta (Fredrickson 2001). Keskeisessä roolissa positiivisen toimintakyvyn ymmärtämisessä on erityisesti optimaalisen kokemuksen määrittely.
Gradutoimeksiannon tarkoituksena on kartoittaa erilaisia optimaalisen kokemisen tiloja eli myönteisiä tunnetiloja, joissa yksilö kokee olemisensa harmoniseksi tai kukoistavaksi. Tunnetuin valtavirtatutkimuksessa esiintyvä optimaalisen kokemuksen systemaattinen tutkimuskohde on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin käsitteellistämä flow-kokemus. Flow edustaa optimaalisen toiminnan tilaa, jossa henkilö on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja toimii kykyjensä äärirajoilla (Csikszentmihalyi 1991).
Muita verrattavia tiloja ovat esimerkiksi Freudin tunnetuksi tekemä oceanic feeling, joka tarkoittaa tilaa, jossa yksilö kokee olevansa yhtä maailmaan kanssa, ikäänkuin uppoavansa osaksi maailmaa (Parsons 1999), meditaatioperinteistä ammentava mindfulness, joka tarkoittaa tietoista läsnäoloa käsillä olevassa hetkessä (Brown & Ryan 2003) sekä merkityksellisyyden kokeminen, jota on tutkinut esimerkiksi psykologi Viktor Frankl (2006). Merkityksellisyyttä yksilö kokee silloin, kun hänellä on tunne siitä että hänen oleminen ja toimintansa on kytköksissä johonkin suurempaan päämäärään (Baumeister 1991). Eri tutkimusperinteissä optimaalista kokemusta ja sen eri muotoja on siis lähestytty hieman erilaisista näkökulmista.
Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa optimaaliseen kokemukseen liittyvää tieteellistä ja filosofista kirjallisuutta vertaillen ja arvioiden. Pyrkimyksenä on selvittää minkälaisia optimaalisen kokemuksen tiloja tutkimuskirjallisuudessa on tällä hetkellä tunnistettu ja miten nämä tilat eroavat toisistaan. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Meaningful Work, Intuitive Thought and Decision Making, Principles of Systems Psychology sekä The Extended Mind.
Lähdeviitteet:
Baumeister, R. F. (1991): Meanings of life. New York: The Guilford Press.
Brown, K. W. & R. M. Ryan (2003): “The benefits of being present: Mindfulness and its role in psychological well-being,” Journal of Personality and Social Psychology 84 (4), 822-848.
Csikszentmihalyi M. (1991): Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper & Row.
Frankl, V. E. (2006): Man’s Search for Meaning. Boston, MA: Beacon.
Fredrickson, B. L. (2001): “The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions.” American psychologist 56 (3): 218-226.
Parsons, W. B. (1999): The enigma of the oceanic feeling: Revisioning the psychoanalytic theory of mysticism. New York: Oxford University Press.
Seligman, M. E. P. & M. Csikszentmihalyi (2000): “Positive psychology - An introduction.” American Psychologist 55 (1): 5-14.
Sheldon, K. M., T. B. Kashdan & M. F. Steger (2011): Designing Positive Psychology: Taking Stock and Moving Forward. New York: Oxford University Press.
Lisätietoja:
info(at)filosofianakatemia.fi