The Enlightenment: Critique, Myth and Utopia
International symposium, 17th and 18th October 2008, Helsinki
The Enlightenment (Aufklärung, les Lumières, upplysningen) has been claimed to mark the beginning of modern European era. This symposium on the traditions(s) of the Enlightenment and on its reception wishes to pose questions like the following: Do the inheritance and myths of the Enlightenment still have influence (even when questioned)? Is knowledge based on observation and reason? Is reason universal? Is it possible to govern nature with knowledge? Are societies built on the will of the citizens? Did the philosophers of the Enlightenment actually answer yes to these questions? Or are these questions just an expression of our present-day prejudices and myths on the Enlightenment? How and when were the contemporary received views about the Enlightenment formed, and what purposes did they serve or do serve now? Who are today the supporters and the enemies of the Enlightenment? How has contemporary research contributed to renewing our views on what the Enlightenment actually was about?
The symposium arranged by the Finnish Society for Eighteenth-Century Studies (http://www.helsinki.fi/historia/1700/) will offer an interdisciplinary forum for contemporary discussions and research. Firstly, the key texts of the Enlightenment and the changes of society implied by them have raised novel interest. The French and German Enlightenment philosophies are crucial in discussions about critique and emancipation. Secondly, these aims and metaphors have been accompanied by the concepts of moral communality which stem especially from the Scottish Enlightenment. They have become topical in debates concerning globalisation, multiculturalism and the limits of tolerance. The third theme that motivates this seminar is the relationship between the Enlightenment and religion. For a long time it was held that the rift between religion and society came about during the Enlightenment. Did this really happen?
The speakers and sessions
The first day of the symposium consists of two foreign and two Finnish keynote speakers. The foreign keynote speakers are:
Professor Miguel Benítez, University of Seville. Benítez is known as one of the central authorities on the radical Enlightenment distributed in the form of clandestine philosophical manuscripts. In addition to numerous articles on clandestine philosophical literature, Benítez has published the books La Face cachée des Lumières. Recherches sur les manuscrits philosophiques clandestins de l'âge classique (1996) ja L’Oeuvre libertine de Bonaventure de Fourcroy (2005).
Professor emerite Jean Marie Goulemot, University of Tours. Goulemot has published, among numerous other titles, Règne de l’histoire. Discours historiques et révolutions, XVIIe-XVIIIe siècle (1996), Adieu les philosophes. Que reste-t-il des Lumières? (2001), and L’amour des bibliothèques (2006).
The second day is devoted to sessions with papers (20 min each). The speakers may freely propose the themes; yet the following themes are encouraged:
- The development of the themes and commonplaces of the Enlightenment in 18th century philosophical, literary and political discussions.
- How was the ‘thesis’ of the Enlightenment manifested (cf. Kant, Was ist Aufklärung?) and how did these manifestations change after the 18th century?
- What role have the 19th- and 20th-century representations of the Enlightenment played in later research and general opinion?
- How do national differences show in the contemporary legacy of the Enlightenment. What was and is the significance of the Enlightenment in Sweden and Finland?
- The Enlightenment as a utopia in the 18th century and after.
Organizing committee
Minna Ahokas (Univ. of Helsinki), Timo Kaitaro (Univ. of Helsinki), Petter Korkman (Helsinki Collegium of Advanced Studies), Kari Saastamoinen (Univ. of Helsinki) and Charlotta Wolff (Univ. of Helsinki).
Deadline for abstracts 31st May 2008.
Please send an abstract (max. 200 words) of your proposition for a paper in the workshops to Timo Kaitaro (timo.kaitaro (at) helsinki.fi).
-----
Valistus: kritiikki, myytti ja utopia
Kansainvälinen seminaari Helsingissä 17.–18. lokakuuta 2008
Valistusta (the Enlightenment, Aufklärung, les Lumières, upplysningen) on väitetty modernin eurooppalaisen aikakauden aluksi. Kansainvälinen seminaari valistuksen perinnöstä ja sen reseptiosta pyrkii tarkastelemaan seuraavankaltaisia kysymyksiä: Missä määrin valistuksen perintö ja myytit valistuksesta vaikuttavat edelleen, kyseenalaistettuinakin? Perustuuko tieto havaintoon ja järkeen? Onko järki universaali? Voiko luontoa hallita tiedon avulla ja tyydyttääkö luonnon manipulointi ihmisen tarpeet? Perustuvatko yhteiskunnat kansalaisten tahdolle? Vastasivatko valistusfilosofit myönteisesti näihin kysymyksiin? Vai heijastavatko tällaiset kysymykset itse asiassa vain oman aikamme ennakkoluuloja ja myyttejä valistuksesta? Kuka nykyisin vannoo valistuksen nimiin ja kuka vastustaa sitä? Miten uusi tutkimus on pakottanut meitä arvioimaan uudelleen kuvaamme valistuksesta?
Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran (http://www.helsinki.fi/historia/1700/) järjestämän valistusseminaarin tarkoituksena on luoda tieteidenvälinen katsaus aikalaiskeskusteluihin ja nykytutkimukseen. Ensinnäkin valistuksen avaintekstit ja niiden takaa paljastuva laajempi yhteiskunnallinen muutos ovat nousseet uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi. Ranskalaisella ja saksalaisella valistusfilosofialla on tärkeä asema keskusteluissa kritiikistä ja emansipaatiosta. Toisaalta näiden pyrkimysten ja metaforien rinnalle on nostettu varsinkin skotlantilaisesta valistuksesta periytyvät käsitteet moraalista ja yhteisöllisyydestä. Niistä on tullut entistä ajankohtaisempia keskustelussa globalisaatiosta, monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuuden rajoista. Kolmas ajankohtainen valistusteema on sen suhde uskontoon. Pitkäikäisen käsityksen mukaan valistus irrotti uskonnon ja yhteiskunnan toisistaan, luoden uskonnolle oman alueen, jossa toimia. Tapahtuiko näin todella?
Puhujat ja työryhmät:
Seminaarin ensimmäinen päivä koostuu kahdesta ulkomaisesta ja kahdesta suomalaisesta avainluennosta. Ulkomaiset pääpuhujat ovat:
Prof. Miguel Benítez Sevillan yliopistosta on yksi 1700-luvun radikaalia valistusta edustavan ja laittomina käsikirjoituksina levitetyn filosofisen klandestiinikirjallisuuden johtavia asiantuntijoita. Benítez on julkaissut aiheesta mm. teokset La Face cachée des Lumières. Recherches sur les manuscrits philosophiques clandestins de l'âge classique (1996) ja L’Oeuvre libertine de Bonaventure de Fourcroy (2005).
Prof. Jean Marie Goulemot on Toursin yliopiston emeritusprofessori. Goulemot on julkaissut mm. teokset Règne de l’histoire. Discours historiques et révolutions, XVIIe-XVIIIe siècle (1996), Adieu les philosophes. Que reste-t-il des lumières? (2001), ja L’amour des bibliothèques (2006).
Toisena päivänä keskustellaan työryhmissä osallistujien alustusten (20 min.) pohjalta. Ehdotusten aihe on vapaa, mutta esitelmäkutsussa kannustetaan seuraaviin valistusteemoihin.
- Miten valistuksen (ja sen kritiikin) teemoiksi yleensä mielletyt aiheet kehittyivät 1700-luvun alku- ja jälkipuolen filosofisissa, kirjallisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa?
- Miten valistuksen teesejä manifestoitiin (vrt. Kant, Was ist Aufklärung?) ja miten nuo esitystavat vaikuttivat ja muuntuivat 1700-luvun jälkeen?
- Miten 1800- ja 1900-lukujen mittaan kehittyneet tulkinnat ja valistuskuvat vaikuttavat myöhemmässä tutkimuksessa ja yleisissä käsityksissä?
- Miten kansalliset painotuserot erottuvat valistuksen nykyperinnössä? Mikä oli ja on valistuksen merkitys Ruotsissa ja Suomessa?
- Valistus utopiana 1700-luvulla ja tänään? Onko ’vastavalistuskin’ utopia?
Järjestelytoimikunta
Minna Ahokas (Helsingin yliopisto), Timo Kaitaro (Helsingin yliopisto), Petter Korkman (Helsingin yliopiston tutkijakollegium), Kari Saastamoinen (Helsingin yliopisto) ja Charlotta Wolff (Helsingin yliopisto).
Abstraktit (kork. 200 sanaa) esitelmäehdotuksista työryhmiin pyydetään lähettämään Timo Kaitarolle (timo.kaitaro (at) helsinki.fi) toukokuun 2008 loppuun mennessä.