Kirjastonhoitaja, filosofian professori ja kirjailija, FT 1864.
”Aikakautensa kulttuuriradikaaliksi” kutsutusta Bolinista tuli 1865 Helsingin yliopiston filosofian dosentti. 1870 Bolin nimitettiin ylimääräiseksi professoriksi (hänet oli ohitettu varsinaisen professuurin virantäytössä). Hän toimi 1873–1912 yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin oli läheisessä kanssakäymisessä monen ulkomaisen filosofin ja kirjailijan kanssa. Heihin kuuluivat mm. Ludvig Feuerbach ja Ludwig Anzengruber, joista hän kirjoitti arvokkaat elämäkerrat, sekä Paul Heyse. Filosofina Bolin puolusti determinististä katsomusta mm. professuuriaan varten kirjoittamassaan teoksessa Undersökning af läran om viljans frihet (1868). Hänen laajaan filosofiseen tuotantoonsa kuuluu mm. Europas statslif och filosofiens politiska läror (2 nidettä, 1868–1871) ja Spinoza. Ein Kultur und Lebensbild (1894).
Bolin käsitteli artikkeleissaan ja tutkimuksissaan mm. orjuutta Yhdysvalloissa sekä perheen kehitystä (Familjen. Studier 1864) ja edusti kantaa, jonka mukaan naisten oikeudet pitäisi laajentaa samalle tasolle miesten kanssa. Hän piti perusteettomana vaatimusta, että ”äidin pitäisi jäädä kotihellan ääreen”. Bolin oli vahvasti kiinnostunut teatterista; hän johti 1883–1887 Helsingin Svenska Teaternia ja kokeili myös itse näytelmien kirjoittamista.
(G. Gimpl, toim. (1990), Unter uns gesagt: Friedrich Jodls Briefe an Wilhelm Bolin; S. Frejborg, Ein Buch der Freundschaft über getrennte Welten hinweg: die Korrespondenz zwischen Wilhelm Bolin und Paul Heyse, 1992.)
© Uppslagsverket Finland, Schildts förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOT
[[tallennearkisto/aihepiirit/541|Bolin Filosofia.fi:n aineistoarkistossa]]
VERKKOLÄHTEITÄ
Biblioteksman, professor i filosofi och författare, fil.dr. 1864.
Bolin, som kallats "sin tids kulturradikal", blev 1865 docent i filosofi vid Helsingfors universitet och 1870 extra ordinarie professor (sedan han blivit förbigången vid besättandet av den ordinarie professuren) samt var 1873-1912 universitetsbibliotekarie. Han stod i nära förbindelse med flera utländska filosofer och författare, bl.a. Ludvig Feuerbach och Ludwig Anzengruber, över vilka han skrev värdefulla biografier, samt Paul Heyse. Som filosof förfäktade Bolin ett deterministiskt åskådningssätt, bl.a. i sitt professorsspecimen Undersökning af läran om viljans frihet (1868). I hans vidsträckta filosofiska produktion ingår vidare bl.a. arbetena Europas statslif och filosofiens politiska läror (2 bd, 1868-71) och Spinoza. Ein Kultur und Lebensbild (1894).
Han behandlade i artiklar och arbeten bland annat slaveriet i USA, familjens utveckling (Familjen. Studier 1864) och ansåg i led med sin liberala hållning, att kvinnornas rättigheter bör utvidgas till samma nivå som männens och att det inte fanns goda grunder att anse ”att modern bör förbli vid hemspisen”. Bolin hyste stort intresse för den dramatiska konsten; ledde 1883-87 Svenska teatern i Helsingfors och försökte sig även själv på dramatiskt författarskap.
(Unter uns gesagt: Friedrich Jodls Briefe an Wilhelm Bolin, 1990; S. Frejborg, Ein Buch der Freundschaft über getrennte Welten hinweg: die Korrespondenz zwischen Wilhelm Bolin und Paul Heyse/i>, 1992.)
© Uppslagsverket Finland / Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
RESURSER
[[se/arkiv/amnena/541|Bolin i Filosofia.fi:s arkiv]]