Turun Akatemian ylimääräinen filosofian apulainen, historian ja käytännöllisen filosofian professori, rehtori.
Bilmarkista tuli 1763 Turun Akatemian historian ja käytännöllisen filosofian professori. Bilmark kirjoitti ja ohjasi yli 200 akateemista väitöskirjaa, joista suuri osa käsitteli Suomen historiaa, mutta monet myös teologisia ja filosofisia kysymyksiä. Yksi niistä on Historiae regiae academiae Aboensis (1770—1776), joka puolestaan innosti Porthania tutkimaan Suomen historiaa. Bilmark toimi myös Akatemian rehtorina useaan otteeseen. Hän jätti suurimman osan huomattavasta omaisuudestaan Akatemialle. Hänen lahjoituksensa takia hänelle pystytettiin vuonna 1803 Raisioon hautamonumentti, joka on ensimmäinen julkisin varoin Suomessa pystytetty muistomerkki.
© Uppslagsverket Finland, Schildts förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOT
[[tallennearkisto/aihepiirit/559|Bilmark Filosofia.fi:n aineistoarkistossa]]
VERKKOLÄHTEITÄ
Professor i historia och praktisk filosofi vid den Kungliga Akademien i Åbo.
Bilmark föddes i Skara. Han blev 1763 professor i historia och praktisk filosofi vid Åbo Akademi. Han författade eller presiderade för över 200 akademiska dissertationer, av vilka en stor del berör Finlands historia, men också teologiska och filosofiska frågor. En av dem är Historiae regiae academiae Aboensis (1770-76), som inspirerade Porthan att forska i Finlands historia. Bilmark fungerade också som rektor för akademin i flera omgångar.
Han testamenterade största delen av sin ganska ansenliga förmögenhet till akademin; denna bekostade 1803 ett gravmonument över Bilmark i Reso, det första som i Finland rests med allmänna medel.
© Uppslagsverket Finland / Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
RESURSER
[[se/arkiv/amnena/559|Bilmark i Filosofia.fi:s arkiv]]