7th Annual Aleksanteri Conference
REVISITING PERESTROIKA – PROCESSES AND ALTERNATIVES
November 29-December 1, 2007
The Aleksanteri Institute, University of Helsinki, Finland
Panel on Philosophy & Perestroika
Friday 30 November
9.00 - 10.30
Main Building, Auditorium XVI, Address: Fabianinkatu 33
http://www.aleksanteri.helsinki.fi/freereg/list.php?panel=6
The full seminar program:
http://www.helsinki.fi/aleksanteri/conference2007/index.htm
----------------------------
The conference press release in Finnish /
Lehdistötiedote:
Revisiting Perestroika - Processes and Alternatives
7. vuosittainen Aleksanteri-konferenssi Helsingissä 29.11.-1.12.2007
Oliko perestroika vallankumous, vai oliko se vastavallankumous? Oliko perestroika väistämätön? Mikä osa siitä oli suunniteltua? Oliko muita vaihtoehtoja? Miten nationalismi vaikutti Neuvostoliiton romahdukseen? Mitä teki kulttuuri, ja kuinka sille kävikään? Olisiko jälleen perestroikan aika?
Perestroikan 20. juhlavuoden kunniaksi Aleksanteri-instituutti omistaa seitsemännen kansainvälisen Aleksanteri-konferenssinsa tuon murrosten aikakauden tutkimiselle niin politiikan, kulttuurin, yhteiskunnan, tasa-arvon kuin ympäristönkin näkökulmasta. Muutos ei tapahtunut tyhjiössä, niinpä konferenssi ei keskity ainoastaan perestroika-ajan Neuvostoliittoon, vaan laajentaa niin ajallista kuin maantieteellistäkin tarkastelualaansa: huomiota saavat myös perestroikaan johtaneet tapahtumat ja sen heijastukset Nyky-Venäjään, sekä perestroika muissa itäblokin maissa.
Revisiting Perestroika -konferenssi järjestetään Helsingissä 29.11.-1.12.2007. Vieraina on tieteen ja politiikan huippunimiä maailmalta sekä tärkeitä kotimaisia Venäjä-asiantuntijoita. Kutsuttuina pääpuhujina ovat kansainvälisesti arvostetut Marietta Chudakova, Boris Kagarlitsky, Jutta Scherrer, Elena Zdravomyslova, Alexei Yurchak, Viktor Kuvaldin ja Boris Groys. Pääpuhujien lyhyet esittelyt ovat alla.
Ensimmäistä kertaa konferenssiin liittyy myös monipuolinen kulttuuriohjelma: Suomen Elokuva-arkisto tarjoaa syksyllä harvinaisen perestroika-elokuvien sarjan, Kiasmassa aukeaa aikakauden elämää moniulotteisesti luotaava näyttely "The Raw, the Cooked and the Packaged", ja Kansalliskirjaston Slaavilainen kirjasto esittelee glasnost'-ajan lehtien kirjoa. Koko perestroika-teeman avaa Kiasmassa 16.11. nähtävä ainutlaatuinen performanssi "Another Cage" - 30 entistä puna-armeijan upseeria tuomassa taiteen keinoin oman näkökulmansa Suuren ja Mahtavan sortumiseen.
Kaikki tilaisuudet ovat avoinna yleisölle, ja akateeminen ohjelma on maksuton. Lisätietoa ja tarkempi ohjelma konferenssin verkkosivuilta osoitteessa http://www.helsinki.fi/aleksanteri/conference2007 .
Perestroika-konferenssia koskeviin kysymyksiin vastaa tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro (, 09 191 23650), ja kulttuuriohjelman suhteen kysymykset pyydetään osoittamaan Ivor Stodolskylle (, 09 191 23631).
***************************************************************
Pääpuhujat:
Marietta Chudakova tunnetaan paitsi eturivin Bulgakov-tutkijana ja kirjallisuushistorioitsijana, myös poliitikkona. Hän kuului presidentti Jeltsinin sisäpiiriin, ja on tulevissa duuman vaaleissa yksi Oikeistovoimien liiton (SPS) kolmesta pääehdokkaasta. Chudakova on kritisoinut Venäjän nykyistä yhteiskunnallista ja poliittista tilannetta ja yleistä nostalgiaa neuvostoaikaa kohtaan. Chudakova toimii professorina Moskovan Gorki-instituutissa, ja on Euroopan Akatemian jäsen.
Boris Groys opiskeli filosofiaa ja matematiikkaa silloisessa Leningradissa 1965-1971, minkä jälkeen hän toimi eri Neuvostoliiton tutkimuslaitoksissa, viimeksi Moskovan yliopiston strukturaalisen ja sovelletun kielitieteen laitoksella vuoteen 1981, jolloin muutti länteen. Groys on työskennellyt useissa läntisissä yliopistoissa, ensin USA:ssa ja tätä nykyä Karlsruhen muotoilukorkeakoulun (Hochschule für Design) filosofian ja mediateorian professorina. Groysin tuotanto liikkuu taiteen teorian ja semiotiikan välimaastossa. Groysin uusin teos on Das kommunistische Postskriptum (2005).
Boris Kagarlitsky on neuvostoajan toisinajattelija, joka tutkii nykyään Venäjän politiikkaa ja globalisaatiota. Hän on näkyvä keskustelija ja kapitalismin kriitikko, jonka vahvasti vasemmistolainen poliittinen toiminta on johtanut hänet paitsi Venäjän sosialistisen puolueen ja työväenpuolueen johtopaikoille, myös vaikeuksiin valtaapitävien kanssa niin Neuvostoliitossa kuin Venäjälläkin. Kagarlitsky kuuluu Garry Kasparovin perustaman Putinin vastaisen kansanliikkeen tukijoihin.
Viktor Kuvaldin on poliittisen historian professori Moskovan Lermontov-yliopistossa ja Gorbatshov-säätiön johtaja. Hänen tutkimuskohteitaan ovat kansainvälinen politiikka ja globalisaatio, mutta myös uuden poliittisen järjestelmän muotoutuminen Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä.
Jutta Scherrer on toiminut vuodesta 1980 asti Pariisin École des Hautes Études en Sciences Sociales-korkeakoulun tutkimusjohtajana sekä Leipzigin yliopiston Leibniz-professorina. Scherrerin tutkimusalue liittyy Venäjän kulttuurihistorian ja ennen kaikkea ortodoksian historiaan. Hän on myös tutkinut marxismin ja uskonnon välistä suhdetta etenkin venäläisen sivistyneistön kontekstissa. Hän on julkaissut aihepiiristä runsaasti kansainvälistä huomiota herättäneitä artikkeleita.
Alexei Yurchak pohtii huomiota herättäneessä kirjassaan Everything Was Forever, Until It Was No More. The Last Soviet Generation (2006), kuinka on mahdollista, ettei kukaan osannut odottaa sosialistisen järjestelmän romahdusta, mutta kun se tapahtui, oli se kaikkien mielestä väistämätöntä? Nuori antropologian professori Berkeleystä osoittaa, miten retoriikaksi ja rituaaleiksi muuttunut ideologia itse asiassa loi puitteet vastakulttuureille. Hän on kirjoittanut lisäksi mm. uuden Venäjän business-miehistä ja teknokulttuurin rantautumisesta Venäjälle.
Elena Zdravomyslova on sosiologian professori Pietarin European Universityssä (EUSP), ja venäläisen Centre for Independent Social Research (CISR):n koordinaattori. Hän on pohtinut lukuisissa tutkimuksissaan, mitä tapahtuu sukupuolirooleille, perheelle ja hoivatyölle nopeasti kaupallistuvassa kulttuurissa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat sosiaalisten liikkeiden lisäksi neuvostokauden sukupuolisopimuksen analyysi, naisten asema post-sosialistisella Venäjällä, venäläinen arki, perhekäsitys ja seksuaalisuus.