Arkkitehtuurin uudessa poetiikassa etsitään kohdallista suhdetta teknologiaan
Arkkitehti ja filosofian lisensiaatti Pekka Passinmäen väitöskirjassa tarkastellaan poetiikan ja teknologian suhdetta arkkitehtuurissa. Kun ihminen lähestyy luontoa teknologisesti, keskeisellä sijalla on luonnon pakottaminen ihmisen tarpeisiin. ”Poeettisessa lähestymistavassa” asenne on täysin vastakkainen. Siinä ihminen ottaa vastaanottavan asenteen luontoa kohtaa. Tutkimuksessa kartoitetaan poeettisen arkkitehtuurin mahdollisuutta nykyaikana. Lopputuloksena ei ole teknologian hylkääminen, vaan lähestymistapa, jossa teknologiselle maailmalle sanotaan yhtä aikaa ”kyllä” ja ”ei”.
Passinmäki kuvaa poeettisen arkkitehtuurin mahdollisuutta hyvin laajaa historiallista kokonaiskuvaa vasten. ”Kokonaiskuvan mukaan ottamisella olen pyrkinyt osoittamaan sen historiallisen tilanteen, jossa nykyään arkkitehtuurissa toimimme. Lintuperspektiivistä on helpommin nähtävissä, miksi tilanne arkkitehtuurissa tällä hetkellä on se, mikä se on, ja miksi uutta poeettista arkkitehtuuria tarvitaan.” Antiikin ja keskiajan arkkitehtuuri oli poeettista, koska se toi esiin samaa järjestystä, jota koko todellisuus noudatti. Uudella ajalla ihmisen suhde luontoon muuttui teknologiseksi. Modernissa ja postmodernissa arkkitehtuurissa todellisuuden oma järjestys on menettänyt merkitystään ja luontoa lähestytään yhä enemmän ihmisen rationaalisen ajattelun pohjalta.
Uuden arkkitehtuuripoetiikan mahdollisuus on yhdistetty Passinmäen väitöskirjassa fenomenologiaan. ”Fenomenologiassa on systemaattisesti pyritty palauttamaan nykyajan ihminen teknologiaa alkuperäisemmälle perustalle.” Kaikkein perusteellisimmin poetiikan ja teknologian suhdetta on tarkastellut saksalainen filosofi Martin Heidegger (1889–1976), jonka näkemys todellisuuden kokonaisuudesta itseorganisoituvana kosmoksena voidaan nähdä antiikin ajattelun suoranaisena jatkeena. Heideggerin merkitys on erityisesti siinä, että hänen ajattelussaan poeettinen ja teknologinen eivät asetu totaalisesti vastakkain vaan poeettinen luo perustan teknologiselle.
Poeettista lähestymistapaa edustavina arkkitehteina väitöskirjassa esitellään muun muassa Alvar Aalto sekä sveitsiläinen Peter Zumthor, jonka suunnittelemaa Valsin kylpylää (Vals, Graubünden, Sveitsi 1996) Passinmäki tarkastelee monesta eri näkökulmasta. Zumthor on avoimesti kertonut olevansa inspiroitunut Heideggerin filosofiasta, mikä antaa hänen arkkitehtuurinsa tulkitsemiselle mielenkiintoisen lisän.
Väitöstilaisuus perjantaina 13.5.
Arkkitehti ja filosofian lisensiaatti Pekka Passinmäen arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja ”Arkkitehtuurin uusi poetiikka. Fenomenologinen tutkimus teknologian ylittämisen mahdollisuudesta nykyarkkitehtuurissa” tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 13.5.2011 kello 12.00 rakennustalon salissa RG 202 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere).
Vastaväittäjinä toimivat professori emeritus Juhani Pallasmaa (Aalto-yliopisto / Teknillinen korkeakoulu) ja professori Reijo Kupiainen (Aalto-yliopisto / Taideteollinen korkeakoulu / Porin taiteen ja median laitos). Tilaisuutta valvoo professori Olli-Paavo Koponen TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.
Pekka Passinmäki on kotoisin Kauhavalta, asuu nykyisin Nokialla ja työskentelee TTY:llä arkkitehtuurin laitoksella. Arkkitehtuurin lisäksi Passinmäki on opiskellut filosofiaa Tampereen yliopistossa, jossa hän on suorittanut filosofian maisterin (1997) ja filosofian lisensiaatin (2001) tutkinnot.
Lisätietoja: Pekka Passinmäki, puh. 040 506 0665, pekka.passinmaki(at)tut.fi