Mika Perälä: ”Aristotle on the Perception of Perception: Seeing, Remembering, and Sleeping”

22.1.2010

Väitös Aristoteleen filosofisesta psykologiasta 22.1.2010

Humanistisessa tiedekunnassa 22.1.2010 tarkastettava Mika Perälän väitöskirja ”Aristotle on the Perception of Perception: Seeing, Remembering, and Sleeping” käsittelee kolmea Aristoteleen psykologiassa esiin nousevaa aihetta: näkemisen havaitsemista, menneiden aistihavaintojen havaitsemista sekä nukkumisen havaitsemista.

Havainnot näkemisestä, menneistä aistihavainnoista ja nukkumisesta ovat kaikki erilaisia havaintoja. Perälän mukaan niitä kuitenkin yhdistää se, että ne ovat havaintoja havaitsijan itsensä suhteesta havainnon objekteihin: väreihin, aiemmin havaittuihin objekteihin tai unissa ilmeneviin asioihin.

Tutkimuksen päälähteinä ja yksityiskohtaisen tekstianalyysin kohteina ovat Aristoteleen teokset ”Sielusta”, ”Muistista ja mieleen palauttamisesta”, ”Nukkumisesta ja valveillaolosta” sekä ”Unista”. Analysoitavat tekstit Perälä liittää tulkinnallisesti mielekkäisiin yhteyksiinsä ja hyödyntää tulkinnassaan Aristoteleen omia tai myöhempiä käsitteellisiä apuvälineitä.

Uutta Perälän väitöskirjassa ovat muun muassa uudet tulkinnat Aristoteleen kiistanalaisesta näkemisen havaitsemista koskevasta argumentista sekä hänen näkemyksestään muistin ja aikahavainnon luonteesta. Väittelijän mukaan Aristoteleen analyysi havaitsemisen havaitsemisesta myös eroaa olennaisesti monista myöhemmistä tietoisuutta koskevista filosofisista teorioista. Hän pitääkin Aristotelesta johdonmukaisena suorana realistina, ei vain aistihavaintojen vaan myös muistin suhteen.

Väitöskirja on ensimmäinen aihetta käsittelevä monografiatutkimus, joka perustuu tarkkaan analyysiin alkuteksteistä, niiden taustasta Platonin filosofiassa ja myöhemmistä tulkinnoista kommentaaritraditiossa aina viimeisimpiä tutkimuksia myöten.

FM Mika Perälän väitöskirja esitetään tarkastettavaksi perjantaina 22. tammikuuta klo 12 (yliopiston päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34 [Helsinki]). Vastaväittäjänä on professori Christof Rapp, Ludwig-Maximilians-Universität München, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.