Keskiviikkona 19. marraskuuta 2008 kello 12 esitetään Turun yliopiston Osmo Järvi -salissa (Medisiina, Kiinanmyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Markus Lauri Antero Heinimaan väitöskirja "The grammar of psychosis" (Psykoosin kielioppi). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori K. W. M. Fulford (University of Warwick, UK) ja kustoksena professori Raimo K. R. Salokangas.
LL Markus Heinimaa on syntynyt 1959 Harjavallassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1978 Rauman lyseon lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1989 Helsingin yliopistosta. Hän toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu psykiatrian alaan.
Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
työpuhelin 040 517 0786,
s-posti markus.heinimaa (at) utu.fi
Ann. Univ. Turkuensis D 823
ISBN 978-951-29-3707-3 (print)
ISBN 978-951-29-3708-0 (pdf)
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk (at) utu.fi, p. (02) 333 6666 tai
Turun yliopiston kirjasto http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/, julkmyynti (at) utu.fi, p. (02) 333 6170
Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa https://oa.doria.fi/handle/10024/42574
Ohessa seloste väitösaiheesta.
_ _ _ _ _ _
Psykoosin kielioppia
LL Markus Heinimaan väitöstutkimuksessa selviteltiin psykoosin käsitteen merkitystä ja käsitteellisiä suhteita. Psykoosin käsite on psykiatriassa keskeinen ja sillä on merkittäviä juridisia, eettisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. ’Psykoosi’ on myös keskeinen psykopatologinen käsite, jonka käsitteellisiin piirteisiin kohdistuva mielenkiinto ei nykypsykiatriassa useinkaan vastaa sen todellista painoarvoa psykiatrisia käytäntöjä organisoivana käsitteenä.
Heinimaan työn keskeinen löydös on, että psykoosin käsite on psykiatrinen peruskäsite eikä siten ole palautettavissa toisiin psykiatrisiin käsitteisiin. Toinen keskeinen löydös on, että psykoosin käsite on loogisesti riippuvainen ymmärtämisen, käsittämättömyyden ja persoonan kaltaisista arkisen kielenkäytön piiriin kuuluvista käsitteistä.
Psykoosin käsitteen käyttö on riippuvainen paikallisen ymmärrettävyyden ehtojen hallitsemisesta, ja käsitteen merkitys on aidosti riippuvainen kontekstista. Yritykset antaa yleispäteviä psykoosin määritelmiä esimerkiksi tautiluokituksen tarpeisiin kärsivät tämän takia käsitteen sisällön hämärtymisestä ja sen legitiimi sovellutusalue rajautuu kliiniseen psykiatriaan ja siitä johdettuihin toimintoihin, joissa se toimii keskeisenä rakenteellisena elementtinä.
Heinimaan väitöstutkimuksessa tulee toistuvasti esiin miten psykiatriset käsitteet ovat riippuvaisia yleisimmistä kielellisten ja sosio-poliittisten tekijöiden luomista reunaehdoista: psykiatriset sairauskäsitteet tulevat ymmärrettäviksi vasta näiden reunaehtojen valossa ja toipumisen käsite on sidoksissa oman roolin löytämiseen (keskustelu)yhteisössä.
Väitöstyöhön sisältyvillä käsitteellisillä selvennyksillä on merkitystä useiden ajankohtaista mielenkiintoa sisältävien psykiatrian alaan kohdistuvien tutkimusintressien kannalta: esimerkkeinä psykiatrisen sairauskäsityksen luonne, erilaisten psykiatristen hoitomuotojen mielekkyys ja niihin liittyvä eettiset näkökohdat, vaikeiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn käsitteelliset ja eettiset ongelmat sekä tahdosta riippumattomaan hoitoon sisältyvät eettiset näkökohdat.