Filosofi, matemaatikko ja teoreettisen filosofian professori Turun Kuninkaallisessa Akatemiassa 1814-1821
Gabriel Palander syntyi 1.8.1776 Vanajassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1794 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1798 Turussa. Tämän jälkeen hän pysytteli Turussa yliopistossa ja pääsi matematiikan dosentiksi vuonna 1799 ja kirjallisuuden historian professoriksi 1811. Vuosina 1814–1821 toimi Palander teoreettisen filosofian professorina. Hän kuoli 17.11.1821 Turussa.
Palander oli lahjakas matemaatikko ja suurin osa hänen tutkielmistaan käsitteli matematiikkaa. Matemaattisten taitojensa johdosta Palander osallistui vuosina 1801–02 (yhdessä matemaatikko Jöns Svanbergin kanssa) astemittaukseen Västerbottenissa ja Lapissa. Ranskalaisen matemaatikko-filosofin Pierre-Louis Moreau de Maupertuis'n aikaisemmat mittaukset tehtiin uudelleen ja korjattiin. Ulkomaiset astronomit seurasivat mielenkiinnolla astemittausyrityksiä pohjolassa, ja se säilyikin pitkään ainoana merkittävänä aikaansaannoksena matemaattisten tieteiden historian alalla Ruotsissa.
Filosofian saralla Palander on laskettu yhdeksi Suomen ensimmäisistä kantilaisista. Luennoillaan vuosina 1818–1819 kehitteli Palander mm. teleologista luontokäsitettä tukeutuen Kantin teokseen Kritik der Urteilskraft. Palanderin kaudella julkaistiin vain kaksi filosofista tutkielmaa. Molemmat käsittelivät lähinnä formaalin logiikan alaa, eikä kirjailija ottanut mitään tiettyä filosofista lähtökohtaa perustakseen. Toisessa tutkielmista kehitetään loogisessa mielessä eroa ja suhdetta synteettisen ja analyyttisen lähestymistavan välillä, kun taas toinen käsittelee arvion loogista jakoa erityisesti laadun kannalta. Palanderin filosofian opinnot eivät päättyneet Kantiin, vaan ulottuivat myös jälkikantilaisiin suuntauksiin. Hän todistettavasti tutustui myös Hegelin logiikkaan, joka julkaistiin 1812–16. Palander piti useita luentoja Kantin filosofian perusteista, mutta varhaisen kuolemansa vuoksi hänen vaikutuksensa ei muodostunut merkittäväksi.
Jonas Ahlskog/Filosofia.fi 2008 | Suomennos Sonja Vanto/Filosofia.fi
Lähteet
Lindroth, Sten, Svensk lärdomshistoria: Gustavianska tiden, (Tukholma 1981).
Rein, Thiodolf, Åbo universitets lärdomshistoria 10: Filosofins studium vid Åbo Universitet, (Helsinki 1908).
Keskeiset teokset
[[se/arkiv/text/2926|De methodi logicae in syntheticam & analyticam divisione]] (1813)
[[se/arkiv/text/2927|De divisione judiciorum ex respectu qualitatis oriunda]](1815)
AINEISTOT
Filosof, matematiker och professor i teoretisk filosofi vid Kungliga akademien i Åbo 1814-1821
Gabriel Palander föddes 1.8.1776 i Vånå (Vanaja). Han blev student 1794 och filosofie magister 1798 i Åbo. Efter det stannade han vid universitetet i Åbo och blev 1799 docent i matematik, professor i litteraturhistoria 1811. Under tiden 1814-1821 verkade Palander som professor i teoretisk filosofi. Han avled 17.11.1821 i Åbo.
Palander var en skicklig matematiker och de flesta av hans avhandlingar behandlade detta ämne. Till följd av sina matematiska kunskaper deltog Palander 1801-02, tillsammans med matematikern Jöns Svanberg, i en gradmätning i Västerbotten och Lappland. Den franske matematikern och filosofen Pierre-Louis Moreau de Maupertuis’ tidigare mätningar gjordes om och rättades. Utländska astronomer följde med intresse gradmätningsföretaget i norden, och det blev under lång tid Sveriges enda betydande bidrag till de matematiska vetenskapernas historia.
I sitt filosofiska värv har Palander räknats till en av Finlands första Kantianer. I sina föreläsningar 1818-1819 utvecklade Palander bland annat det teleologiska begreppet om naturen i anslutning till Kants Kritik der Urteilskraft. Under Palanders presidium utgavs endast två avhandlingar med filosofiskt innehåll. Bägge behandlade främst den formella logikens område, och författaren intog inte någon bestämd filosofisk ståndpunkt. Den ena avhandlingen utvecklar skillnaden och förhållandet mellan syntetiskt och analytiskt tillvägagångssätt i formellt logiskt avseende, medan den andra behandlar den logiska indelningen av omdömen med hänsyn till kvalitet. Palanders studier i filosofi stannade inte vid Kant, utan sträckte sig även till postkantianska riktningar. Det intygas bland annat att han gjort bekantskap med Hegels logik som utkom 1812-16. Palander höll åtskilliga föreläsningar på grundval av Kants filosofi, men hans inflytande blev till följd av hans tidiga bortgång inte betydande.
Jonas Ahlskog/Filosofia.fi 2008
Källor
Lindroth, Sten, Svensk lärdomshistoria: Gustavianska tiden, (Stockholm 1981).
Rein, Thiodolf, Åbo universitets lärdomshistoria 10: Filosofins studium vid Åbo Universitet, (Helsingfors 1908).
Centrala verk
[[se/arkiv/text/2926|De methodi logicae in syntheticam & analyticam divisione]] (1813)
[[se/arkiv/text/2927|De divisione judiciorum ex respectu qualitatis oriunda]](1815)
Resurser
Vesa Oittinen: "Suomen ensimmäiset kantilaiset"
http://filosofia.fi/tallennearkisto/tekstit/2740
Palanderin suku/Släkten Palander
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/6711/
Palander ylioppilasmatrikkelissa/Palander i studentmatrikeln http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10877
Palanderin teokset/Palanders verk http://www2.hu-berlin.de/ni/np/histdiss/p.html