Suomalaisen filosofian väitöskirjabibliografia
Bibliografiaan on koottu viitetiedot suomalaisissa yliopistoissa valmistuneista filosofisista väitöskirjoista vuodesta 1828 nykypäivään.
Ajallinen rajaus liittyy Turun Akatemian muuttoon ja hallinnolliseen muutokseen nykyiseksi Helsingin yliopistoksi, joka aloitti toimintansa 1. 10. 1828. Rajaus on perusteltu useasta syystä. Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytäntö poikkesi merkittävin tavoin myöhemmästä. Yliopistollisiksi väitöskirjoiksi kutsutut julkaisut olivat käytännössä ainoa tieteellinen julkaisumuoto, minkä seurauksena niiden määrä on huomattavan suuri. Alkuvaiheessa väitöskirjoihin kuului myös hyvin suppeita kertauksia professorin kannattamista teeseistä, eikä välttämättä mitään varsinaista yhtenäistävää ja kriittistä tai tutkiskelevaa sisältöä. Väitöskirjoihin luettiin kaikentasoiset akateemiset opinnäytteet, myös maisterin arvon saamiseksi laaditut pro exercitio- ja pro gradu- tutkielmat. Väitöskirjan julkinen puolustaja (respondentti) ei useinkaan ollut sen varsinainen kirjoittaja, vaan ne merkittiin tavallisesti ohjaajan ja väitöstilaisuuden esimiehen (preeseksen) nimiin. Oli esimerkiksi tapana, että professorit julkaisivat moniosaisia tutkielmia, joiden osia heidän oppilaansa puolustivat väittelyssään. Varsinainen kirjoittaja ei aina käy väitöskirjan tiedoista ilmi.
Helsingin yliopiston perustamissäännöissä määrättiin kuitenkin ensimmäistä kertaa, että väittelijän tuli itse kirjoittaa väitöskirjansa ja sen piti olla kokonaisesitys käsiteltävästä aiheesta. Pro exercitio- tutkielmat eli alempaan tutkintoon vaaditut ns. harjoitusväitöskirjat tunnettiin vielä Helsingin yliopiston alkuvaiheessa, mutta ne poistettiin vuoden 1852 uusissa säännöissä. Voidaan ajatella, että vasta Helsingin yliopiston aikana tehdyt väitöskirjat edustavat riittävän yhteismitallisella tavalla nykyistä vastaavaa väitöskirjainstituutiota. Niinpä ne on ollut mielekästä koota samaan bibliografiaan.
Tapauskohtaisia ratkaisuja on sen sijaan täytynyt tehdä ”filosofian” alan rajaamisessa. Bibliografiaan on sisällytetty myös jonkin verran väitöksiä, joiden virallisena alana ei ole ollut käytännöllinen tai teoreettinen filosofia. Tältä osin bibliografiassa on huomattavan paljon täydentämisen mahdollisuuksia ja tarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin estetiikan oppiaineen väitökset, mutta myös monien muiden tieteenalojen filosofisia perusteita tarkastelevia väitöksiä on perusteltua sisällyttää joukkoon, esimerkiksi teologiasta ja kasvatusfilosofiasta oikeusfilosofiaan. Jos bibliografiassa listatun väitöksen alana on ollut jokin muu kuin filosofian oppiaine, on tehty tapauskohtaista harkintaa ja päätetty liittää väitös mukaan sisällöllisin perustein. Bibliografiaa pyritään hallitusti laajentamaan lähialojen filosofisten väitösten osalta vuoden 2010 aikana.
Bibliografiaan on otettu mukaan myös joitain ulkomailla valmistuneita väitöksiä, joissa väittelijä on suomalainen. Myös näissä harkinta on tapauskohtaista, ja tältä osin bibliografiassa on luultavasti useita puutteita.
Bibliografian kokoamisessa on käytetty apuna yleisbibliografioita sekä viitetietokantoja. Osa tiedoista on saatu suoraan yliopistojen yksiköistä. Bibliografian kokoamiseen ja toimittamiseen ovat osallistuneet Hanna Lukkari, Yrsa Neuman, Tommi Palosaari ja Tuukka Tomperi. Kiitämme samalla kaikkia koontia kommenteilla ja täydentävillä tiedoilla avustaneita.
Bibliografiaa pyritään pysyvästi täydentämään. Otamme mielellämme vastaan uudet väitöskirjatiedot sekä bibliografiasta löytyvien tietojen korjaukset ja puuttuvien tietojen ilmoitukset. Lähetä näitä koskevat viestit osoitteeseen:
toimitus@filosofia.fi
----------------
Lisää aiheeseen liittyvää
Turun Akatemian ja Helsingin yliopiston väitöskirjojen tiedot on koottu kahteen bibliografiseen julkaisuun:
Jorma Vallinkoski, Turun Akatemian väitöskirjat 1642–1828. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 30, Helsinki 1962–1969.
Eeva Mäkelä-Henriksson & Tuovi Puupponen, Helsingin yliopiston väitöskirjat 1928–1977. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 41, Helsinki 1978.
Turun Akatemian julkaisulajeja ja -käytäntöjä esitellään muun muassa teoksessa
Tuija Laine, Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja. SKS, Helsinki 1997.
Jussi Nuortevan tiivis erittely Turun Akatemian väitöskirjoista kustannus- ja kirjapainotoiminnan näkökulmasta:
http://www.yliopistopaino.fi/fi/vaittelijan_palvelusivut/vaitoskirjan_hi...
1900-luvun suomalaisesta filosofiasta on julkaistu professoribibliografia
The Philosophical Twentieth Century in Finland: A Bibliographical Guide. (Eds. Juha Manninen & Ilkka Niiniluoto). Acta Philosophica Fennica LXXXIV, Helsinki 2007.
Kansalliskirjaston pelasta kirja -hankkeessa digitoidaan kaikki saatavilla olevat Turun Akatemian väitöskirjat:
http://www.rahasto.kansalliskirjasto.fi/pelastakirja/kohdetiedot.php?id=...
Hankkeessa digitoituja väitöskirjoja (tekijännimissä K-kirjaimeen saakka) löytyy Doriasta:
https://oa.doria.fi/handle/10024/50699/browse-title
Filosofia.fi-portaaliin on digitoitu yhteistyössä Åbo Akademin kirjaston kanssa jo aikaisemmin joukko keskeisiä filosofisia väitöskirjoja:
[[tallennearkisto/aihepiirit/555,554|Turun Akatemian väitöskirjat]]
Eurooppalaisen filosofian seura ja Filosofia.fi-portaali ovat myös käynnistäneet hankkeen, jossa suomennetaan osa Turun Akatemian filosofisista väitöskirjoista. Rahoituksen hankkeelle on antanut Koneen säätiö. Hankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2010.
----------------
Viitetiedoista
Muutamissa viitetiedoissa on annettu lisätietona väittelyn päivämäärä, mutta pääsääntöisesti tiedossa on ollut vain väitöskirjan julkaisuvuosi. Ajankohdan lisäksi on merkitty yliopisto, tiedekunta ja laitos. Myös muita tietoja on liitetty sikäli kuin on ollut saatavilla (esim. vastaväittäjän nimi joissain tapauksissa). Periaatteena on ollut säilyttää kaikki alkuperäisessä viitelähteessä (tietokannassa tms.) mainittu informaatio.
Jos väitöskirjasta on olemassa verkkoversio, siihen on linkki viitetiedoista.
Varhaisten väitöskirjojen laji on joissain viitetiedoissa merkitty käytetyllä latinankielisellä termillä seuraavasti:
Pro exercitio = harjoitusväitöskirja kandidaatin- tai maisterintutkinnon osana.
Pro doctoratu = tohtorinväitöskirja.
Pro munere = yliopistovirkaan pätevöitymiseksi laadittu virkaväitöskirja.
Pro venia docendi = dosentuuria varten laadittu dosentinväitöskirja.