Sisältö
Artikkelin tyyli ja sisältö
Artikkelin osat
Otsikot
Pituus
Viitteiden käyttö
Kirjallisuusluettelo ja internet-resurssit
Tehostukset ja muut merkinnät (esim. vuosilukujen ilmoittaminen)
Päivittäminen
Ensyklopedian toimituksen rooli
Julkaisuoikeudet
Artikkelityypit
1. Filosofiset käsitteet
2. Käsitteet filosofisesti
3. Yksittäisistä filosofeista kertovat artikkelit
4. Filosofisanastot
a) filosofin käyttämät termit
b) filosofin teokset (ja merkittävät esseet tms.)
Tarkistuslista
Artikkelin tyyli ja sisältö
Ensyklopedia on tarkoitettu työkaluksi tutkijoille, opiskelijoille ja kaikille filosofiasta kiinnostuneille. Artikkeleiden tulee olla asiantuntevia, mutta lukijoilta ei tule olettaa laajoja ennakkotietoja aiheesta. Aiheita käsitellään mahdollisimman laajasta perspektiivistä ja käsittelyssä tulee pyrkiä tasapuolisuuteen. Viittauksia omiin töihin on käytettävä vain harkiten ja kiistanalaiset väitteet tulee esittää kiistanalaisina. Ensyklopedian artikkeleissa on vältettävä poleemista otetta. Pyrkimys mahdollisimman selkeään ilmaisuun ja liiallisen filosofisen jargonin välttäminen ovat ensyklopedioiden kohdalla hyveitä.
Artikkeleiden tarkoitus on tarjota lähtökohta, joka ohjaa lukijaa tutustumaan aiheeseen merkittävimpien siihen liittyvien kontribuutioiden kautta. Toisin sanoen artikkelit ohjaavat lukijaa kirjallisuuden pariin ja opastavat kriittiseen lukemiseen. Käsiteltävään aiheeseen kuuluvien ensisijaisten lähteiden ja merkittävimpien kommentaarien esiintuominen on oleellinen osa ideaalisen ensyklopedia-artikkelin sisältöä.
Artikkeleiden ei tarvitse olla uusia, juuri Logosta varten kirjoitettua. Mikäli jonkin aikaisemmin julkaistun artikkelin kohdalla ei synny ongelmia julkaisuoikeuksista, se voidaan julkaista Logoksessa. Tosin muualla julkaistut artikkelit kaipaavat todennäköisesti ainakin jonkin verran muutoksia päivittyäkseen ensyklopedia-artikkeleiksi.
Artikkelin osat
Artikkeleiden rakenteesta tarkemmin alla, mutta periaatteessa jokainen artikkeli koostuu seuraavista osista:
1. Ingressi, joka määrittelee lyhyesti mistä on kysymys. Vältetään kuitenkin ilmauksia "Seuraavassa esittelen/esitellään" jne. ja esitetään suoraan substantiaalinen artikkelin aiheen luonnehdinta. Tähän pyritään kahdella tai kolmella virkkeellä.
2. Artikkelin varsinainen sisältö. Katso tarkemmat kuvaukset artikkelityypeistä alla.
3. Kaikkiin artikkeleihin kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaa erityinen katsaus käsitteen tai filosofin tutkimukseen ja vaikutukseen Suomessa.
4. ”Suositeltavaa jatkolukemista” –osuus, johon poimitaan kirjallisuudesta muuta teos tai artikkeli, joista aiheeseen perehtyminen kannattaa aloittaa. Esimerkiksi hyvtä johdatukset tai lukemistot toimivat erinomaisena lähtökohtana jos haluaa perehtyä aiheeseen hieman paremmin.
5. Kirjallisuus (kts. "Kirjallisuusluettelo ja internet-resurssit" alla)
6. Internet-resurssit ja -linkit (kts. "Kirjallisuusluettelo ja internet-resurssit" alla)
7. "Katso myös artikkeleita..." -osuus, jossa linkit muihin aiheen kannalta relevantteihin ensyklopedian artikkeleihin.
Otsikot
Artikkeleissa käytetään väliotsikkoja. Leipäteksti jaetaan sopiviin alaosioihin, ja niille annetaan informatiiviset väliotsikot. Väliotsikoinnissa voidaan käyttää kahta otsikkotasoa: yläotsikot lihavoidaan ja niiden alle tulevat alaotsikot merkitään kursiivilla. Myös koko artikkelin otsikko lihavoidaan. Luettavuuden takia väliotsikoita on hyvä sijoittaa vähintään n. 5000–7000 merkin välein. Ylemmän tason väliotsikkojen yläpuolelle lyödään kaksi tyhjää riviä ja alle yksi, kun taas alemman tason otsikot erotetaan yhdellä tyhjällä rivillä ylä- ja alapuolisesta tekstistä.
Myös kirjallisuusosion otsikot lihavoidaan, mutta fonttia ei suurenneta. Tyhjiä rivejä lyödään molemmin puolin yksi.
Pituus
Artikkeleiden pituus riippuu käsiteltävästä aiheesta. Alustava ohje on, että artikkelin toivottu pituus on keskimäärin 20,000 – 40,000 merkkiä välilyönteineen. Tapauskohtaisesti voidaan julkaista lyhyempiäkin tai pidempiä artikkeleita. Ilmoitetut pituudet ovat kuitenkin ohjeellisia. Artikkelin pituudesta voi ja tulee aina neuvotella toimituksen kanssa.
Pitkien artikkeleiden kirjoittamisen sijaan on suositeltavaa pilkkoa kokonaisuuksia sopiviin osiin eri artikkelityypeiksi. Esimerkiksi yksittäistä filosofia tai filosofista traditiota käsittelevä kokonaisuus on luontevaa purkaa katsauksenomaiseksi kehyskertomukseksi ja siihen liittyviin tarkempiin yksittäisiä teoksia, ajattelijoita, käsitteitä käsitteleviin artikkeleihin.
Viitteiden käyttö
Artikkeleissa voi käyttää viitteitä ja lainauksien lähteet tuleekin osoittaa selvästi. Viitteiden käyttö on kuitenkin rajattava mahdollisimman vähäiseksi ja toimitus poistaa harkintansa mukaan liiallisiksi katsomansa viitteet. Sanakirja-artikkeli poikkeaa tässä suhteessa perinteisestä tutkimusartikkelista. Kirjallisuutta voi raskaiden lähdeviitteiden sijaan esitellä kirjallisuusluettelossa.
Ensyklopedia-artikkeleissa käytetään vain sisäviitteitä. Esimerkiksi näin: "Minulla ei ole vahvaa uskoa 'järjen voittoon'" (von Wright 1995, 143). Alaviitteiden käyttö sivun lopussa ei ole siis mahdollista ensyklopedia-artikkeleissa. Edes huomioita ei voi ilmoittaa alaviitteissä. Lainaukset ja kaikki olennaiset viitteet ilmoitetaan siis sisäviitteillä. Huomioita voi välttämättömissä tapauksissa lisätä itse tekstiin.
Kirjallisuusluettelo ja internet-resurssit
Artikkeleihin tulee liittää kirjallisuusluettelo, joka voi sisältää myös sellaisia aiheen kannalta tärkeitä teoksia, joihin artikkelin kirjoittaja ei ole viitannut. Jos kaikkia kirjallisuusluettelon teoksia ei kuvata tai kommentoida niin kirjallisuusluettelo jaetaan kahteen osaan ”suositeltavaa jatkolukemista” ja ”kirjallisuus”. Kirjallisuusluettelon kannalta on olennaista, että se johdattaa lukijan aihealueen keskeisimpien lähteiden pariin.
Suositeltavaa jatkolumista otsikon alla nimikkeitä esitellään bibliografiseen tapaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lauseen tai kahden kuvausta tärkeimmistä kirjallisuuslähteistä ja niiden merkityksestä aiheen kannalta. Nämä tekstit toimivat jatkolukuvihjeinä aiheesta laajemmin kiinnostuneelle lukijalle. Esimerkiksi näin:
Dummett, M. (1993). Origins of Analytic Philosophy, Duckworth, London.
¬- Fregeä painottava, keskeinen teos analyyttisen filosofian taustasta.
Lyhyemmissä ja pitkälti erikoistuneissa artikkeleissa voi harkinnan mukaan olla tarkoituksenmukaista kuitenkin liittää mukaan ainoastaan perinteinen kirjallisuusluettelo (ohjeiden mukaan muotoiltuna).
Kirjallisuusluetteloon ei merkitä suositeltavaa jatkolukemista -osuudessa mainittuja teoksia.
Kirjallisuusluettelon perään voi liittää myös luettelon internetissä tarjolla olevista materiaaleista. Nettilinkkien suhteen on kuitenkin syytä olla varovainen ja liittää linkkejä vain luotettaville sivuille (so. sellaisille, jotka todennäköisesti myös säilyvät netissä ja ovat sisällöllisesti korkeatasoisia).
Kirjallisuusluettelossa ilmoitetaan kirjoittajan suku- ja etunimi, teoksen nimi, kustantaja, kustantajan kotipaikka ja ilmestymisvuosi.
Aikakauslehtiartikkelista ilmoitetaan julkaisun nimi, lehden numero ja sivunumerot. Käännösteoksissa mainitaan myös alkuteoksen nimi ja ilmestymisvuosi sekä kääntäjän nimi.
Esimerkkejä:
Dewey, John (1999). Pyrkimys varmuuteen. (The Quest for Certainty, 1929). Suom. Pentti Määttänen. Gaudeamus, Helsinki.
Kaila, Eino (1932). Muutama huomautus persoonallisuudesta. Filosofisen yhdistyksen vuosikirja Ajatus V. WSOY, Porvoo. 5–22.
Koivisto, Juha, Mäki, Markku & Uusitupa, Timo (toim.) (1995). Mitä on valistus? Vastapaino, Tampere.
Santayana, George (1968). Selected Critical Writings of George Santayana (1896–1936). (Ed. Norman Henfrey.) Cambridge University Press, Cambridge.
Tehostukset ja muut merkinnät
Artikkeleissa ei käytetä muita tehostuskeinoja kuin kursiivia ja otsikoissa lihavointia. Kappalejaot merkitään tyhjällä rivillä. Sisennyksiä ei käytetä. Esimerkiksi siis lainaukset tasataan samaan linjaan muun tekstin kanssa.
Artikkelin kirjoittajan nimi tulee artikkelin ensimmäiselle sivulle otsikon alle (ei muualle).
Vuosiluvut ilmoitetaan kokonaisina ja ajatusviivalla (esim. yhdysmerkillä ilmoitettu ei-kokonainen vuosiluku ilmaus 1708-26 muutetaan muotoon 1708–1726).
Sivunumerot ilmoitetaan samalla tavoin kuin vuosiluvut eli ajatusviivalla yhdysmerkin sijasta (esim. 22–26). Ajatusviivaa käytetään myös silloin kun loppusivua ei ole ilmoitettu eli kun sivuväli ei ole kokonainen (esim. 455–).
Päivittäminen
Internetympäristö tarjoaa mahdollisuuden artikkeleiden aktiiviseen päivittämiseen. Näin ollen artikkelin kirjoittajan on mahdollista tarkentaa täydentää ja laajentaa artikkeliaan sen julkaisun jälkeen ja tähän toimitus kannustaakin. On erityisen hyödyllistä täydentää artikkelia niiltä osin kun aiheesta ilmestyy uutta merkittävää tutkimusta. Selvästi keskeneräisiä artikkeleita ei kuitenkaan julkaista.
Toimitus ohjaa artikkeleista saadun palautteen kirjoittajalle ja ottaa kantaa siihen onko palautteen vuoksi syytä tehdä muutoksia artikkeliin.
Ensyklopedian toimituksen rooli
Toimitus tarkistaa, hyväksyy ja editoi artikkelit. Artikkeleita voidaan esimerkiksi lyhentää tai pilkkoa useammaksi erilliseksi kokonaisuudeksi. Kaikki toimitukselliset muutokset tehdään yhteisymmärryksessä artikkelin kirjoittajan kanssa.
Toimittajat antavat palautetta kirjoittajille ja voivat ehdottaa muutoksia artikkeliin.
Logos-ensyklopedialla on myös omia asiantuntijatoimituksiaan, jotka vastaavat eri aihealueiden artikkeleiden toimittamisesta ja vastaavat niitä koskeviin kysymyksiin.
Julkaisuoikeudet
Mikäli alunperin Logos-ensyklopediassa julkaistu artikkeli julkaistaan jossain toisessa julkaisussa on julkaisuun merkittävä Logos alkuperäiseksi julkaisu sekä annettava asiaan kuuluva viite sivustoon, jonka avulla alkuperäisen artikkelin löytää.
Esimerkiksi näin:
Kuosmanen, Jaakko, Berlin, Isaiah”. Logos-ensyklopedia. Syrjämäki, Sami & Kannisto, Toni (toim.). Eurooppalaisen filosofian seura ry.
URL: http://www.filosofia.fi/node/2351 (xx.xx.xxxx/päivämäärä)
ARTIKKELITYYPIT
Karkeasti ottaen artikkelit jakautuvat kahteen eri tyyppiin, kehyskertomuksiin ja syventäviin artikkeleihin. Kehyskertomukset ovat ison mittakaavan karttoja, joissa ei mennä yksityiskohtiin. Syventävät taas ovat paikalliskarttoja, joihin on merkitty niin polut kuin karikotkin. Alla olevassa jaottelussa ensimmäistä tyyppiä edustavat tyypit 1, 2 ja 3 kun taas jälkimmäistä 4a ja b.
Ylemmän tason artikkelit (1,2,3) luovat yleistason katsauksen aiheeseensa. Alustava ohje on jäsentää artikkeli kronologisesti, mutta tapauskohtaisesti voi aihetta lähestyä myös ongelmakeskeisesti (näiden yhdistelmäkin on tietysti mahdollinen). Näissä artikkelityypeissä tuodaan esiin filosofeja ja heidän teoksiaan lyhyesti luonnehtien, paitsi artikkelityyppi 3 käsittelee yksittäisiä filosofeja jo hieman tarkemmin. Yksittäisen filosofin ajatusten ja teoston sisältö tuodaan kuitenkin tarkasti esiin artikkelityypeissä 4a ja 4b.
Huomaa, että toisaalta artikkelityyppi 3 (yksittäisestä filosofista kertova) saattaa olla tarkentava artikkeli tyypeille 1 ja 2. Esimerkiksi tyypin 1 ”analyyttinen filosofia” täydentyisi tyypin 3 artikkelilla ”Bertrand Russell”. Artikkeli ”Bertrand Russell” taas täydentyisi hänen teostaan käsittelevällä tyypin 4b artikkelilla ”Bertrand Russell: Problems of Philosophy”
1. Filosofiset käsitteet
- Selkeästi filosofian alaan kuuluvat termit kuten esim. "ontologia", "antiikin filosofia", "korrespondenssiteoria", ”analyyttinen filosofia”, "tietoteoria", ”kiinalainen huone”, ”de re”, ”etiikka” jne. Toisin sanoen ismit ja tekninen sanasto.
- Itsestään selvä osa filosofista ensyklopediaa. Sisältää hakusanoja, jotka filosofisen sanakirjan on enemmän tai vähemmän pakko sisältää täyttääkseen tehtävänsä.
- Historiallinen ote. Kerrotaan mielellään milloin ja missä yhteydessä termi on tullut filosofiseen keskusteluun.
- Käsitteet pyritään pitämään kiinni historiallisissa toimijoissa, eikä abstrahoida 'ideaksi', eli kerrotaan miten filosofit ovat käsitteitä käyttäneet.
- Joidenkin hakusanojen kohdalla saattaa olla aiheellista antaa termin vastineet myös useammassa kielessä.
- Syntyy varmasti päällekkäisyyksiä filosofisanastojen kanssa, mutta tämä ei ole suuri ongelma.
- Huomaa tässäkin yleinen artikkeleiden hierarkia (kts. ”analyyttinen filosofia”-esimerkki yllä). Erityisesti laajat aiheet kuten filosofiset suuntaukset tai filosofian osa-alueet kannattaa pilkkoa useammaksi artikkeliksi päähakusanan alle.
2. Käsitteet filosofisesti
- Esim. "raha", "terrorismi", "luonto", "muoti" jne.
- Eli käsitteet, joita filosofit ovat tematisoineet.
- Artikkeleissa kartoitetaan näiden käsitteiden historiaa filosofisessa keskustelussa. Tarkastelun aikaväli voi olla lyhyt tai pitkä (esim. "koko filosofian historia" tai tarkempi kartta tuoreemmasta keskustelusta. Yksittäisen filosofin käsiteanalyysit kuuluvat kohtaan 4a)
- Artikkelin otsikko voisi siten olla esim. "terrorismi (2000-luvun keskustelussa)"
- Käsitteiden ainoa valintakriteeri on tarjottujen artikkeleiden laatu. Sisältää käsitteitä, jotka eivät kuulu itsestään selvästi filosofian sanastoon vaan relevanssi syntyy tarkastelutavan kautta.
- Todennäköisesti syntyy jonkin verran päällekkäisyyksiä filosofisanastojen (4) kanssa, mutta se ei ole ongelma.
3. Yksittäisistä filosofeista kertovat artikkelit
- Esim. "Locke, John", "Quine, W.O.", "Ahlman, Erikk", "Niiniluoto, Ilkka"
- Käsitellään yksittäistä filosofia elämäkerrallisesti painottaen. Filosofinen informaatio tarkentuu artikkelityyppien 4a ja 4b kautta.
- Suomalaisista filosofeista kertovat artikkelit voivat olla pidempiä (käynnistysvaiheessa paino suomalaisessa filosofiassa)
- Artikkeleiden tulee olla luonteeltaan asiallisen kriittisiä, ei superlatiivein täytettyjä ylistyksiä.
- Ulkomaisten kohdalla olisi hyvä mainita myös mahdolliset yhteydet Suomeen
- syntymä- ja mahdollinen kuolinvuosi
- syntymä- ja mahdollinen kuolinpaikkakunta
- elämäkerta ja pääteokset
- keskeiset teemat vain lyhyesti mainittuna
- Klassikkojen lisäksi mukaan voidaan ottaa myös "vähemmän tunnettuja". Erityisesti olisi mielenkiintoista pysyä mukana kotimaisessa tarjonnassa.
- artikkelin rakenne: ingressi, elämä, teokset, reseptio/vaikutus, X Suomessa
a) hyvin lyhyt ingressinomainen tiivistelmä (joka näkyy myös arkistoissa yksittäisen filosofin esittelynä)
b) elämä (elämäkerta sisältäen mahdollisen akateemisen uran, mutta myös "human interest" informaatiota)
c) teokset ja niiden teemat (kirjat ja merkittävät artikkelit; kronologinen järjestys, lyhyet luonnehdinnat – teokset käydään läpi tarkemmin artikkelityypissä 4b)
d) reseptio / vaikutus (viittaukset tulkintalinjoihin, mahdolliseen kritiikkiin, vaikutushistoria)
f) X Suomessa (katsaus suomalaiseen tutkimukseen sekä X:n mahdolliseen vaikutukseen Suomessa)
- alaotsikoinnissa noudatetaan tätä rakennetta: elämä, teokset, vaikutus, X Suomessa.
4. Filosofisanastot
- yksittäiset filosofit käsitellään näiden kautta
- koostuvat kahdenlaisista artikkeleista:
a) filosofin teemat ja hänen käyttämät termit
- esim. "luonto (Rousseau)" tai "vapaus (Mill)" jne.
- näissä käydään läpi miten yksittäinen ajattelija on käyttänyt näitä termejä tai kuinka hän kehittelee teemojaan.
- voi myös olla, että yksi ja sama filosofi käyttää jotain termiä useammassa eri merkityksessä.
- viittaukset teoksiin ja muutama sana mahdollisista olemassa olevista suomennosvaihtoehdoista (ja viittaukset suomennoksiin.)
- tulkintalinjat
- hakemistossa voisi olla sekä alkukielinen että suomennettu termi.
b) filosofin teokset (ja merkittävät esseet tms.)
- esim. "Rousseau: Yhteiskuntasopimus", "Merleau-Ponty: Silmä ja mieli", "von Wright: Hyvyyden muunnelmat" jne.
- bibliografiset tiedot (alkuperäiset sekä mahdollinen suomennos)
- hakemistossa sekä alkuperäinen nimi että mahdollinen suomennos tai vakiintunut suomenkielinen nimi
- historia: julkaisuun liittyvät seikat, osallistuiko johonkin keskusteluun, reseptio jne.
- referaatti: teemat, argumentit (+mahdollinen kritiikki, tulkintavariaatiot)
TARKISTUSLISTA
Tarkista ennen kuin lähetät artikkelin, että...
1. artikkelin tyyli on ensyklopediamainen: pyrkimys kohti neutraalia ja kartoittavaa tyyliä.
2.muotoseikat ovat oikein: kappalejako merkitty oikein (vain tyhjällä rivillä), artikkeli ei sisällä kaksoisvälilyöntejä, kirjoittajan nimi on artikkelin alussa otsikon alla, vuosiluvut ja sivunumerot yms. on merkitty ohjeiden mukaisesti. Poista kaikki kappaleiden muotoilumäärittelyt!
3. väliotsikoita on riittävästi ja ne on lihavoitu. Väliotsikon yläpuolella on kaksi tyhjää riviä ja alapuolella yksi.
4. kirjallisuusluettelo on muodollisesti oikein ja että ainakin aiheeseen syventymisen kannalta suositeltavimmat teokset on kuvattu lyhyesti. Nämä sijoitetaan kirjallisuusluettelon alkuun ja erotetaan tarvittaessa (jos kaikkea luetteloitua kirjallisuutta ei ole kuvattu) muusta kirjallisuudesta tyhjällä rivillä.
5. internet-linkit (sikäli kuin niitä on) toimivat ja niihin sisältyy lyhyt kuvaus.