Filosofi ja yliopistomies, FT 1869.
Rein oli 1869–1900 Helsingin yliopiston filosofian professorina, rehtorina 1887–1896 ja varakanslerin viransijaisena 1896–1903 ja 1906–1910. Snellmannin oppilaana Rein oli aluksi hegeliläinen, mutta siirtyi hitaasti mm. Hermann Lotzen vaikutuksesta empirismin suuntaan. Hän edisti työllään psykologian kehittymistä itsenäiseksi empiiriseksi tieteenalaksi. Vahvistaakseen mahdollisuuksia filosofiseen keskusteluun hän perusti Suomen filosofisen yhdistyksen, jonka puheenjohtaja hän oli useita vuosia. Reinillä oli tärkeä kulttuurinen rooli mm. monien lehtien avustajana, etenkin suomenkielisessä kulttuurilehdessä Valvojassa, jonka toimitukseen hän kuului 1883–1897 (päätoimittajana 1885–1887). Filosofisten tutkielmien ja oppihistoriallisen tutkimuksensa (Filosofins studium vid Åbo universitet, 1908) ohella Rein julkaisi useita elämäkertoja. Niistä mainittakoon J.V. Snellmannin suuri elämäkerta (kahdessa niteessä 1895–1899), jonka hän muokkasi laajaksi kulttuurihistoriallisen ja poliittisen ympäristön kuvaukseksi. Hän edusti sukuaan valtiopäivillä 1876–1906 ja nautti yleistä arvostusta vaikka kuului suomenmieliseen vähemmistöön. Yhteiskunnalliselta katsomukseltaan hän oli maltillinen konservatiivi. Rein otti välittäjän aseman kielikysymyksessä ja puhui valtiopäiväuudistuksen puolesta. Hän oli myös varhainen naisten oikeuksien esitaistelija. Hänen kannanottojensa takia kenraalikuvernööri Bobrikoff erotti hänet varakanslerin virasta 1903. Hän palasi samaan virkaan kolme vuotta myöhemmin. Reinin Lefnadsminnen julkaistiin 1918. Hänen poikansa Gabriel Rein (1869–1947) ja Edvard Rein (1869–1947), olivat Helsingin yliopiston professoreita. Gabriel oli yleisen historian professori 1930–1937 ja Edvard kreikkalaisen kirjallisuuden professori vuodesta 1930 kuolemaansa saakka. Gabriel Rein julkaisi mm. laajan elämäkerran C. J. Adlercreutzista (2 nidettä, 1925/1927).
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOT
[[tallennearkisto/aihepiirit/601:493|Rein Filosofia.fi:n aineistoarkistossa]]
Lars Hertzbergin puhe Reinin elämästä (på svenska)
VERKKOLÄHTEET
Filosof och universitetsman, fil.dr. 1869.
Rein var 1869-1900 professor i filosofi vid Helsingfors universitet, dess rektor 1887-96 och tf. vicekansler 1896-1910 med avbrott för tiden 1903-06. Som elev till Snellman var Rein till en början hegelian, men utvecklades småningom, under inflytande bl.a. av Hermann Lotze, i riktning mot empirismen. Han bidrog genom sina arbeten till att utveckla psykologin till en självständig empirisk forskningsgren. För att befordra möjligheten till filosofisk diskussion grundade han Filosofiska föreningen i Finland och verkade i många år som dess ordförande.
Rein kom att spela en viktig kulturell roll bl.a. som medarbetare i ett flertal tidningar och tidskrifter, särskilt den finskspråkiga kulturtidskriften Valvoja, vars redaktion han tillhörde 1883-97 (huvudred. 1885-87). Vid sidan av filosofiska avhandlingar och det lärdomshistoriska arbetet Filosofins studium vid Åbo universitet (1908) utgav Rein flera biografier; bland dem märks främst den stora biografin över J.V. Snellman (2 bd, 1895-99), som han utformade till en brett upplagd kulturhistorisk och politisk miljöskildring. Han representerade sin ätt vid lantdagen 1876-1906 och åtnjöt allmän aktning, trots att han tillhörde ståndets finsksinnade minoritet. I sin samhällssyn var han en moderat konservativ: han intog en medlande hållning i språkfrågan, förespråkade en lantdagsreform och var en tidig förkämpe för kvinnors rättigheter. På grund av sina ställningstaganden avsattes han av generalguvernör Bobrikoff från vicekanslersämbetet 1903. Han återinsattes tre år senare. Reins Lefnadsminnen utkom 1918.
Hans söner, Gabriel Rein d.y. (1869-1947) och Edvard Rein (1873-1940), var bägge professorer vid Helsingfors universitet, den förre i allmän historia 1930-37, den senare i grekisk litteratur från 1930 till sin död. Gabriel Rein utgav bl.a. en större biografi över C.J. Adlercreutz (2 bd, 1925-27).
© Uppslagsverket Finland / Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
RESURSER
[[se/arkiv/amnena/601:493|Rein i Filosofia.fi:s arkiv]]