Väitös: Husserl ja Euroopan idea
FM Timo Miettinen väittelee 9.2.2013 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "The Idea Of Europe in Husserl's Phenomenology - A Study in Generativity and Historicity" (Euroopan idea Husserlin fenomenologiassa). Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopistomuseo Arppeneaumissa (Auditorio, 2. kerros, Snellmaninkatu 3).
Vastaväittäjänä on professori Anthony Steinbock, Southern Illinois University Carbondale, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa 10 päivää ennen väitöstä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37963
* * *
Abstrakti
Eurooppa on ymmärretty perinteisesti maantieteelliseksi tai kulttuuriseksi käsitteeksi, vaikka nykyisin siitä puhutaan myös poliittisena ja taloudellisena yksikkönä. Kysymys Euroopan merkityksestä on kuitenkin moniselitteinen ja sillä on myös filosofinen ulottuvuus. Eurooppa on toiminut alustana useille ideoille, arvoille ja käytännöille - esimerkiksi roomalaiselle oikeudelle, kristinuskolle ja markkinataloudelle - ja sen historiaa voidaan pitää usean perinteen summana.
Väitöskirjatutkimuksen lähtökohtana on keskustelu Euroopasta filosofisena ideana. Tähän valistuksen ajan historianfilosofisissa tarkasteluissa syntyneeseen ideaan on liittynyt olennaisesti kysymys eurooppalaisesta universalismista eli siitä, miksi juuri eurooppalainen kulttuuri synnytti ajatuksen yleispätevistä totuuksista, kaikille yhteisistä näkemyksistä tai arvoista. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tulkinnan eurooppalaisen universalismin luonteesta ja historiallisesta alkuperästä: yksipuolisen voimapolitiikan tai kulttuuri-imperialismin sijaan universalismin keskiöön asettuvat uudistamisen ja monikulttuurisuuden ideat.
Tutkimuksen menetelmällinen ja käsitteellinen perusta on Edmund Husserlin (1859 - 1938) myöhäisessä filosofiassa. Husserl, joka tunnetaan ennen kaikkea modernin fenomenologisen filosofian perustajana, kirjoitti ensimmäisen maailmansodan jälkeen valikoiman tekstejä, joiden ytimessä oli kysymys Euroopan tilasta ja eurooppalaisen ihmisyyden kohtalosta. Työn tulkinnallinen lähtökohta on, ettei Husserlin Eurooppa-tekstejä tule lukea yksinomaan aikalaiskriittisinä puheenvuoroina, vaan erityisinä fenomenologisina analyyseina yhteisön, kulttuurin ja näitä koskevan ajallisen kehityksen muodoista. Juuri Eurooppaa koskevien pohdintojensa kautta Husserl laajensi ymmärrystään fenomenologisen projektin luonteesta, sen yhteisöllisistä, historiallisista ja eettisistä ulottuvuuksista.
Fenomenologisen tulkinnan valossa Euroopan idea osoittautuu erityiseksi tehtäväksi. Yksittäisten totuuksien tai arvojen sijaan kyse on kreikkalaisen filosofian myötä syntyvästä yhteistoiminnan ja kritiikin muodosta, jonka ytimessä on ajatus eri perinteiden yhteensovittamisesta, oman ja vieraan välisen eron ylittämisestä.