Filosofinen Eurooppa
Filosofiaa kutsutaan antiikin kreikkalaisen syntyperänsä vuoksi ”eurooppalaiseksi” ajattelun ja tieteen perinteeksi. Mutta millaisia käsityksiä Euroopan ja sen kansakuntien tai valtioiden ”filosofisuudesta” on elätelty kreikkalaisten jälkeen?
Jo 1700-luvulla levisi sanonta, jonka mukaan Saksa, Englanti ja Ranska olivat kolme modernia ”filosofista kansakuntaa”. Esimerkiksi englantilainen romantikko, runoilija ja filosofi Samuel Taylor Coleridge tiivisti kansainvälisen filosofisen työnjaon näin: ”Yhden maan oli tarkoitus käyttää aivojaan, toisen käsiään ja kolmannen aistejaan.” Yhä edelleen näiden kolmen poliittisestikin johtavan eurooppalaisen valtion ”kansanluonteista” liikkuu monenlaisia stereotypioita.
Kevään filosofian illoissa tutustutaan stereotypioita syvemmältä uuden ajan filosofisen ajattelun merkittävimpiin perinteisiin.
Tampereen pääkirjasto Metso,
Pietilä-sali klo 18.00–19:30
Ke 15.2. 18.00–19.30, Pietilä-sali
Timo Kaitaro (FT, dosentti), ”Ranskalaisen valistuksen järki ja tunteet”
Ke 14.3. 18.00–19.30, Pietilä-sali
Antti Salminen (FT, yliopistotutkija), ”Saksalainen varhaisromantiikka: järjen runous, järjen myytit”
Ke 18.4. 18.00–19.30, Pietilä-sali
Jani Hakkarainen (FT, yliopistotutkija), ”Brittiläinen empirismi: kauppiaiden filosofiaa”
Juontajana Tuukka Tomperi.
Tervetuloa!
Järj. Tampereen kaupunginkirjasto ja filosofinen aikakauslehti niin & näin.