Filosofian professori ja kriitikko, FT 1887.
Neiglick suoritti kokeellisen psykologian opintoja Leipzigissä ja nimitettiin 1887 kyseisen oppiaineen dosentiksi Helsingin yliopistoon, missä hän hoiti myöhemmin filosofian professuuria. Neiglick toi empiirisen filosofian Suomen tieteelliseen elämään ja aloitti siten ajatteluperinteen josta tuli suomalaisen filosofian pääsuuntaus pitkälle seuraavalle vuosisadalle asti. Kulttuurin saralla hän välitti Suomeen manner-Euroopan uusia tuulia ja vaikutti siten merkittävästi 1880-luvun henkiseen murrokseen.
Vuonna 1883 Neiglick, nimimerkillä Arius, puolusti ajatusten vapautta eräässä lehtisessä, osallistuen kiistaan, jonka oli käynnistänyt ruotsalainen Carl von Bergen pitämällä Helsingissä luennon ”tulevaisuuden kristinuskosta” ja jonka jälkeen von Bergenia vastaan oli hyökännyt joukko vanhoillisia yliopisto-opettajia. Hänen työllään Finsk Tidskriftin ja Nya Pressenin kriitikkona oli suuri vaikutus etenkin Ida Aalbergin ja hänen ystävänsä K.A. Tavaststjernan taiteelliseen kehitykseen. Muutamia Neiglickin valittuja esseitä julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen 1916.
(O. Mustelin (1966): Hjalmar Neiglick)
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOT
[[tallennearkisto/aihepiirit/582|Neiglick Filosofia.fi:n aineistoarkistossa]]
VERKKOLÄHTEITÄ
Professor i filosofi och kritiker, fil.dr. 1887.
Neiglick bedrev studier i experimentell psykologi i Leipzig och utnämndes 1887 till docent i detta ämne vid Helsingfors universitet, där han dessutom skötte professuren i filosofi. Han introducerade den empiriska filosofin i landets vetenskapliga liv och inledde därmed en idétradition som markerade huvudstråket i finländsk filosofi långt in på det följande seklet. På det kulturella området uppträdde han som förmedlare av det nya som rörde sig ute på kontinenten och bidrog sålunda i hög grad till 1880-talets andliga genombrott. Neiglick försvarade 1883, i en broschyr under märket Arius, tankens frihet i den uppmärksammade striden kring rikssvensken Carl von Bergen, som hade hållit ett föredrag om "framtidens kristendom" i Helsingfors och därför attackerats av några konservativa universitetslärare. Hans verksamhet som kritiker i Finsk Tidskrift och Nya Pressen hade stor betydelse särskilt för Ida Aalbergs och vännen K.A. Tavaststjernas konstnärliga utveckling. Valda uppsatser av Neiglick utgavs postumt 1916.
(O. Mustelin (1966): Hjalmar Neiglick)
© Uppslagsverket Finland / Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
RESURSER
[[se/arkiv/amnena/582|Neiglick i Filosofia.fi:s arkiv]]