latina/latin/latinae

De emendatione morali

Turun Akatemia
väitöskirja
1800-luku
Lagus Anders Johan
1814
Praeses: Anders Johan Lagus Respondens: Fredrik Grönholm De emendatione morali 1815 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Siveellisyyden kehittämisestä Avainsanat: hyvä, paha, luonne, moraali, moraalilaki, ideaali, etevämmyys Väitös kysyy, miten ihminen voisi tulla paremmaksi. Alkujaan ihminen ei ole hyvä eikä paha mutta sisuksemme kuitenkin kasvattavat sekä hyviä että pahoja hedelmiä, jotka itse synnytämme. Kun sanomme jotakuta hyvä- tai pahaluonteiseksi, tällä tarkoitetaan, että hänellä on jokin subjektiivinen syy käyttää vapauttaan objektiivisen moraalilain alla. Yliluonnollisen apu on välttämätön voidaksemme tulla paremmaksi mutta apu on myös tahdottava ottaa vastaan. Ihmisen pitää olla täydellinen mutta hän kykenee vain lähestymään tätä ideaalia.   Om moralens förädling Nyckelord: god, ond, natur, moral, morallag, ideal, transcendens Dissertationen behandlar frågan hur människan kunde bli godare. Människan föds varken ond eller god, men i våra hjärtan växer såväl godhetens som ondskans frukter, som vi själva föder fram. När vi kallar någon god- eller ondartad menar vi att hon har något subjektivt skäl för att nyttja sin frihet inom ramarna för den objektiva morallagen. Det övernaturligas bistånd är nödvändigt för att vi skall kunna bli bättre människor, men man måste också bära viljan att ta emot denna hjälp. Det är varje människas skyldighet att vara perfekt, men man kan endast försöka uppnå detta ideal.   On the emendation of morality Keywords: good, evil, nature, moral, law, ideal, transcendence The dissertation asks how man could become better. In the beginning man is neither good nor bad, but we nurture good as well as bad fruits in our hearts, and give birth to them. When we say that someone is by nature good or bad, what we mean is that someone has a subjective reason to use his or her liberty under the objective law of morality. The help of supernatural is required for our emendation but we will also have to be willing to receive that aid. Man is obliged to be perfect, but can only attempt to approach this ideal.

De libertate civili

Turun Akatemia
väitöskirja
1700-luku
Bilmark Johan
1777
Praeses: Johan Bilmark Respondens: Abraham Erik Arckenholtz De libertate civili 1778 Skannerointi: Åbo Akademin kirjasto Inskanning: Åbo Akademis bibliotek Scan: Åbo Akademi university library http://bibbild.abo.fi/   Kansalaisvapaudesta Avainsanat: vapaus, kansalainen, hallitusmuoto, hallinto, valtio, laki, lainsäädäntö, järki, intohimo, demokratia, monarkia, tyrannia, diktatuuri, valta, epäoikeudenmukaisuus Väitös tutkii kansalaisvapautta. Vapaus itse on vapautta valita useista toimintavaihtoehdoista paras eli noudattaa järkeä. Valtion lainsäädäntö ei vähennä tätä vapautta vaan päinvastoin lisää sitä vapauttamalla ihmisen intohimojen vallasta. Kansalaisvapaus ei ole vapautta muiden määräyksistä, vapautta velvollisuuksista muita ihmisiä kohtaan, vapautta muuttaa ulkomaille eikä vapautta ilmaista mielipiteensä. Kirjoittaja kritisoi esim. Ateenan demokratiaa, jossa suurin osa ihmisistä oli orjia ja jonka sankarit ajettiin maanpakoon – kansa oli siis kaikkea muuta kuin vapaa; eivätkä asiat olleet paljon paremmin Roomankaan tasavallassa, jossa diktaattorit alistivat kansaa raskaammin kuin kuninkaat koskaan. Kirjoittajan Montesquieultä lainatun määritelmän mukainen kansalaisvapaus voi toteutua myös monarkiassa, ja koska tyranneja on ollut kaikissa hallitusmuodoissa (demokratiassa enemmistön tyrannia), vallan väärinkäyttöä saa pelätä kaikissa. Kansalaisvapaus ei riipu niinkään perustuslaista vaan ylimmän vallan käyttötavasta. Erityisesti Aristoteles erehtyy opettaessaan, että demokraattinen hallitusmuoto lisää kansalaisvapautta. Kansalaisvapaus toteutuu hallinnossa, joka tarjoaa suojan epäoikeudenmukaisuuksia vastaan, turvaa yksityisomaisuuden ja rankaisee harhautuneita tunnettujen lakien eikä hallitsijan mielivallan mukaisesti. Kansalaisvapaus tarkoittaa, että jokainen on onnellinen, että julkinen ja yksityinen onni ovat sopusoinnussa ja että tätä ei koskaan tarvitse epäillä.   Om medborgerlig frihet Nyckelord: frihet, medborgare, stat, lag, lagstiftning, förnuft, lidelse, demokrati, monarki, tyranni, diktatur, makt, styrelseskick, orättvisa Dissertationen undersöker den medborgerliga friheten.  Frihet i sig är friheten att välja det bästa av olika handlingsalternativ, eller med andra ord att följa förnuftet. Statens lagstiftning minskar inte denna frihet utan tvärtom ökar den genom att befria människan ur lidelsernas våld. Medborgerlig frihet är inte frihet från andras påbud, från plikter gentemot andra människor, frihet att flytta utomlands eller att uttrycka sin åsikt. Skribenten kritiserar exempelvis den atenska demokratin där majoriteten av människorna levde i träldom och vars hjältar drevs till landsflykt – folket var alltså allt annat än fritt. Sakernas tillstånd var föga bättre i den romerska republiken, där diktatorer underkuvade folket brutalare än kungarna någonsin gjort. Medborgerlig frihet, enligt den montesquieuska definition författaren använder sig av, kan förverkligas även i en monarki, och eftersom det funnits tyranner i alla former av styrelseskick (i demokratier majoritetens tyranni) måste maktmissbruk fruktas i vilket samhälle som helst. Särskilt Aristoteles misstar sig då han lär ut att det demokratiska styrelseskicket ökar den medborgerliga friheten. Den förverkligas istället genom ett förvaltningsorgan som erbjuder skydd gentemot orättvisor, säkerhet för privat egendom och straffar de vilsekomna genom allmänt kända lagar och inte enligt den styrandes godtycke. Medborgerlig frihet innebär att alla och envar är lyckliga, att allmänna och privata förmögenheter står i överensstämmelse med varandra och att detta aldrig behöver betvivlas.   On civic liberty Keywords: liberty, citizen, government, state, law, legislation, reason, passions, democracy, monarchy, tyranny, dictatorship, power, injustice The dissertation examines civic liberty. It criticises e.g. the democracy of Athens and the republic of Rome, societies in which most people were slaves or severely oppressed. According to the writer, who quotes Montesquieu extensively, civic liberty is possible also in a monarchy. Abuse of supreme power is to be feared in any society, regardless of the mode of government. Civic liberty means that everyone is happy, that public and private fortunes are in conformity, and that one never needs to doubt it. In order to attain civic liberty, a faculty is needed to ensure that everyone is protected from the injustice of others, that private property is safeguarded, and that the misled are punished in accordance to the legislation, known by the public, not by the mere whims of the government.

Sivut