Filosofian Akatemia etsii graduntekijää
Filosofian Akatemia etsii graduntekijää filosofian tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua.
Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.
Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.
Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi.
Lähetä hakemuksesi 30.4.2014 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi
Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:
Voiko ajattelua mitata? Kognitiivisen kapasiteetin problematiikka filosofiassa ja psykologiassa
Yleisesti lainattu aforismi kertoo, että ihminen ajattelee 50 000 ajatusta päivässä.
Ajattelun mittaaminen on kuitenkin tavattoman ongelmallista niin filosofisten peruskysymysten kuin empiirisen psykologian käytännön rajoitteidenkin tähden. Onkin syytä kysyä, voiko ajattelua ylipäätään mitata, ja jos voi, niin miten?
George Miller (1956) osoitti kuuluissa kokeissaan, että ihminen pystyy tietoisesti käsittelemään vain noin 7 asiaa kerrallaan. Nyttemmin kymmenien tuhansien tutkimuspaperien tulokset kertovat, että tietoisen ajattelun kapasiteetti on vielä tätäkin rajallisempi (ks. esim. Baddeley 1997 & Cowan 2008). Informaatioteorian puitteissa on esitetty, että tietoinen ajattelu käsittelee 10–60 bittiä sekunnissa (Djiksterhuis & Nordgren 2006). Joka tapauksessa tutkimus näyttäisi viittaavan siihen, että tietoisen ajattelun kapasiteetti on vähäinen.
Tiedostamattoman ajattelun kohdalla asia on vielä mutkikkaampi. Tiedämme, että aivoissa on suurin piirtein 100 miljardia hermosolua ja 100 000 miljardia näiden välistä synapsikytköstä. Manfred Zimmermann (1989) esitti, että ihmisen tiedostamaton mieli käsittelisi kerrallaan noin 11.2 miljoonaa bittiä sekunnisssa. Tämä luku koskee kuitenkin vasta aistiinformaation prosessointia. Zimmermanninkaan tutkimuksessa ei edes spekuloitu sillä, mikä tiedostamattoman ajattelun kokonaiskapasiteetti on. MIT:n neurotieteilijä Sebastian Seung (2008) johtaa projektia, jonka tarkoituksena on selvittää ihmisen konnektomi: rakentaa tarkka kartta aivokuoren hermostokytköksistä. Kenties konnektomin avulla tiedostamattoman mielen kapasiteettia voidaan mitata tarkemmin.
Tiedämme kuitenkin yhä kovin vähän siitä, miten aivot tarkkaan ottaen prosessoivat informaatiota. Olennainen kysymys on myös, kuinka ajatuksen käsite ja bittimäärät sopivat yhteen.
Gradutoimeksiannon tarkoituksena on kartoittaa tietoisen ja tieodstamattoman mielen toimintaa ja kapasiteettia käsittelevää kirjallisuutta ja tarkastella ajattelun mittaamiseen liittyvää problematiikkaa. Päämääränä on synnyttää selkeä kuva siitä, minkälaisia tutkimusratkaisuja ongelmaan on tarjottu, minkälaisia tuloksia on saatu aikaiseksi, ja miten uskottavina eri tutkimustuloksia voidaan pitää.
Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Intuitive Thought and Decision Making, Principles of Systems Psychology sekä The Extended Mind.
Lähdeviitteet:
Baddeley, A. (1997). Working Memory. Science 255: 5044.
Cowan, N. (2008). "What are the differences between longterm, shortterm, and working memory?". Prog Brain Res. 169 (169): 323–338. doi:10.1016/S00796123(07)000209
Djiksterhuis, A., & Nordgren, L. F. (2006). A Theory of Unconscious Thought. Perspectives on Psychological Science, 1, 95–106.
Miller, G. (1956). The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 63, 81–97.
Seung, S. (2008). Connectomics: Tracing the Wires of the Brain. Retrieved 1.6.2011, from http://www.dana.org/news/cerebrum/detail.aspx?id=13758
Zimmermann, M. (1989). The Nervous System in the Context of Information Theory. In R.F. Schmidt & G. Thews (Eds.), Human Physiology (pp. 166–173). Berlin: SpringerVerlag.
Lisätietoja:
info(at)filosofianakatemia.fi
Filosofian Akatemia on filosofista tutkimusta ja koulutustoimintaa harjoittava yritys.