Kirkonmies, poliittinen ajattelija.
Chydenius opiskeli monen muun pohjanmaalaisen tavoin luonnontieteitä ja teologiaa Turussa ja Uppsalassa.
Hänet vihittiin papiksi 1753 ja nimitettiin saarnaajaksi Alaveteliin. Chydenius voitti ahkerana ja nerokkaan yksinkertaisena kirjailijana pohjanmaalaisen papiston sekä Tukholman oppineiston kunnioituksen. Hänet nimitettiin pohjanmaalaisten kappalaisten edustajaksi myrskyisille valtiopäiville 1765–1766. Valtiopäivillä hän kuului myssyjen kiihkeimpiin kannattajiin. Chydeniuksen kirjoitukset painovapaudesta ja kirjanen Källan Til Rikets Wan-Magt (Valtakunnan voimattomuuden lähde) saavuttivat levikin, joka ylitti merkityksessään suuren osan vapausajan laajasta pamflettikirjallisuudesta. Chydenius oli vuoden 1766 painovapaus-asetuksen keskeinen edistäjä. Asetuksesta tuli perusta Suomen ja Ruotsin hallinnon ainutlaatuiselle julkisuusperiaatteelle, joka antaa kansalaisille laajat valtuudet tarkastaa viranomaisten toimintaa.
Vuoden 1772 kuninkaallisen vallankaappauksen jälkeen Chydenius omaksui neutraalin suhtautumisen politiikkaan, mutta jatkoi kirjoittamista taloudesta ja sosiaalipolitiikasta, toisin kuin aiemmat vapausajan innokkaat ”edistykselliset” yhteiskuntakirjailijat. Erityisen tärkeä oli hänen kantansa irtolaislakiin, niin kutsuttuun palveluväkiasiaan. Chydenius otti yllättävän modernin asenteen yhteiskunnan alimpia luokkia kohtaan, aikana jolloin he olivat lainsäädännön mukaan alistettuja palvelupakkoon. ”Raataa työn orjina toisille niin kauan kuin jaksavat, vaipua köyhyyteen vanhoilla päivillään ja kokea kuolema kurjuudessa, nämä ovat ne lait joiden pitäisi houkutella työtätekevä kansa rakastamaan isänmaataan”, kuuluu eräs Chydeniuksen radikaaleista ja terävistä lausunnoista. Tässä asiassa hän oli sata vuotta edellä aikaansa myös eurooppalaisessa mittakaavassa.
Hänen päätyökseen lasketaan Den nationella vinsten (1765, eng. The national gain, 1931), jossa hän tiivistää kansantaloustieteellisen näkökantansa. Se edeltää 1800-luvun liberalismia ja sitä on verrattu Adam Smithin kuuluisiin merkantilismia käsitteleviin töihin. Chydeniukselta tosin puuttuu syvällisesti ja perusteellisesti ajateltu teoria, joka korostuu Smithin tuotannossa.
Chydenius esiintyi oppositiossa monia säätynsä muita edustajia vastaan lakisääteisen uskonnonvapauden puolestapuhujana eduskunnassa 1778–1779.
Chydeniuksen ajattelun kiinnostavimpia piirteitä oli huoli, jota hän kantoi ilman poliittista edustusta olleesta kasvavasta kansanosasta. Sitä voi pitää Chydeniuksen sosiaalipoliittisena radikalismina.
© Uppslagsverket Finland, Schildts förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Sven-Erik Åström, Henrik Knif, toim.& lyh. Yrsa Neuman, suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOt
[[tallennearkisto/aihepiirit/566|Chydenius Filosofia.fi:n aineistoarkistossa]]
Lue koko Sven-Erik Åströmin ja Henrik Knifin Uppslagsverket Finlandissa esiintyvä artikkeli Anders Chydeniuksesta (på svenska).
VERKKOLÄHTEITÄ
Prästman, politisk tänkare.
Chydenius studerade som många österbottningar naturvetenskaper och teologi både i Åbo och i Uppsala. Han prästvigdes till predikant i Nedervetil. Chydenius vann genom flitigt och genialt enkelt författarskap anseende såväl inom det österbottniska prästerskapet som i Stockholms lärda värld och utsågs till representant för kaplanerna i Österbotten vid den stormiga riksdagen 1765-66. Där hörde han till det nya mösspartiets mest nitiska anhängare. Chydenius skrifter Källan Til Rikets Wan-Magt och om tryckfriheten fick en spridning, som i betydelse överträffade större delen av frihetstidens stora pamflettlitteratur. Chydenius var en ledande kraft bakom den tryckfrihetsförordning som 1766 lade grunden för en offentlighetsprincip, unik för Finland och Sverige, som ger medborgarna långtgående makt att granska myndigheters handlingar.
Efter den kungliga statskuppen 1772 intog Chydenius en neutral hållning i politiken, men fortsatte i motsats till frihetstidens tidigare ivriga "progressiva" samhällsskribenter sitt ekonomiska och socialpolitiska författarskap. Speciellt viktigt är hans inlägg i lösdriverilagstiftningen, vad man då kallade tjänstehjonsfrågan, där han intog en överraskande modern hållning till samhällets underklasser, som av tidens lagstiftare var underkastade tjänstetvång. "Träla i andras arbete så länge de orka, vräkas bort i armod på sina gamla dagar, och dö i uselhet, äro de lagrar som skola locka den arbetande hopen att älska fäderneslandet" är kontentan av ett av Chydenius briljanta och radikala inlägg. Här var han hundra år före sin tid, också mätt med europeisk måttstock.
Som hans huvudarbete anses Den nationella vinsten (1765, eng. översättning The national gain, 1931), i vilken han sammanfattar sin nationalekonomiska åskådning. Den förebådar 1800-talets liberalism och har jämförts med Adam Smiths berömda arbete om merkantilismen. Chydenius saknar dock den djupt genomtänkta teoribildning, som utmärker Adam Smiths produktion.
Chydenius uppträdde i opposition mot många av sina ståndsbröder som en förespråkare för lagstadgad religionsfrihet på riksdagen 1778-79.
Det kanske mest fascinerande draget hos Chydenius är omsorgen och omtanken om den växande obesuttna befolkningen, en socialpolitisk radikalism.
(Sven-Erik Åström, Henrik Knif, bearb.&förk. Yrsa Neuman)
© Uppslagsverket Finland / Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
RESURSER
[[se/arkiv/amnena/566|Chydenius i Filosofia.fi:s arkiv]]
Lue koko Sven-Erik Åströmin ja Henrik Knifin Uppslagsverket Finlandissa esiintyvä artikkeli Anders Chydeniuksesta (på svenska).
LÄNKAR
(Laajasti Chydeniuksen elämästä, teoksista, bibliografiasta jne.)
Chydeniuksen kirjoituksia verkossa Chydenius-säätiön kotisivuilla
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli
Elämäkerta Chydenius-säätiön kotisivuilla
Artikkeleita Chydeniuksesta
Arno Forsiuksen lyhyt esittely Chydeniuksesta
Anders Chydenius stiftelses webbplats
(Biografiskt material, texter av Chydenius och bibliografier.)
Essä om Chydenius i Tidningen Kulturen (2006)
The Anders Chydenius Foundation website
(Biographical material, texts, bibliographies and more.)
Wikipedia, in English