CFP: LÄNSIMAINEN IHMINEN, IDEOLOGIA JA MAAILMANKUVA
Kuinka käsite rakentaa maailmaa ja maailma käsitettä?
Jyväskylän yliopistossa pidettiin syksyllä 2013 valtakunnallinen workshop, jonka aiheena oli länsimaisuus. Työpajan pohjalta toimitamme länsimaisuuden käsitettä tarkastelevan kokoomateoksen, joka lähtee siitä huomiosta, että “länsimaiset ihmiset” ovat arkipuheessa (Michael Billig, James Carrier) massamedian innoittamana tuotettu kansa. Länsimaat, länsi ja länsimaalaiset ovat ainakin jossain määrin mielikuvituksen tuotetta (Benedict Anderson), mutta kuten muillakin mielikuvituksen tuotteilla, myös lännellä on vaikutusta reaalimaailmassa (Antonio Gramsci, Edward Said, Michel Foucault).
Tieteessä, mediassa ja arjen puheessa termiä “länsimainen” käytetään paljon, mutta usein puolihuolimattomasti ja ilman erityistä määritelmää sille, mitä sana tarkoittaa. “Länsimaat” tai lyhyemmin “Länsi” on helppo nähdä esimerkiksi yleistyksenä NATO:n ympärillä keskittyneille geopoliittisille toimijoille tai vaikkapa useamman eurooppalaisen maan edustamana yhteisönä, joka on huolissaan Venäjän tilanteesta. Adjektiivi “länsimainen” on monitulkinnallisempi. Sitä käytetään tarkentamaan hyvinkin erilaisia käsitteitä, kuten demokratia, tiede, kulttuuri, yhteiskunta, talous, filosofia, elämäntapa, kulutus, kauneusihanne, etiikka jne. Länsimaisuuden konnotaatiot viittaavat erilaisiin arvoihin, tiloihin tai kehitysasteisiin kuten moderniin, rationaaliseen, liialliseen, pinnalliseen tai vailla pitkiä perinteitä olevaan.
Länsimaisuus on usein poissulkeva käsite. Ilmiö, joka on länsimainen, ei kuulu muualle. Tai jos kuuluu, niin se on tullut sinne lännestä. Aasia, Afrikka, esimoderni, etniset vähemmistöt jne. eivät ole länsimaisia tai sitten ne ovat länsimaistuneet. Toisinaan “länsimainen” on banaaliin nationalismiin verrattavissa oleva diskursiivinen tekniikka, jonka tarkoituksena on vain vahvistaa länsimaista yhteisöä rajaamalla globaali aihe koskemaan vain länsimaita tai yleistämällä lokaali aihe käsittämään kaikki länsimaat.
Tulevassa teoksessa haluamme tarkastella millaisia käsitteitä ovat länsimainen kulttuuri, yhteiskunta, tiede tai demokratia. Millainen diskursiivinen, narratiivinen tai retorinen ilmiö “länsimaisuus” on - millaista kuviteltua yhteisöä sillä rakennetaan tai ylläpidetään? Missä määrin länsimaisuus on osuva termi kuvaamaan tietyllä maantieteellisellä alueella ilmenevää ajattelua, arvoja ja käytäntöjä? Onko länsimaita edes olemassa muuten kuin mielikuvissa - vai miten länsimaat ovat olemassa? Millaisia ihmisiä, kansoja, valtioita ja maailmankuvia jää lännen ulkopuolelle? Millaisesta maailmasta länsi erottuu - toiminnassa, ajattelussa, tutkimuksessa, retoriikassa tai mielikuvituksessa? Mitä länsi merkitsee meille ja muille - mediassa, tieteessä, populaarikulttuurissa, arkipuheessa?
Pyydämme kirjoittajia tarjoamaan aiheita, joissa käsite länsimainen tai sen johdokset ovat empiirisesti merkittäviä eli tulevat esiin aineistossa.
Mahdollisia teemoja voivat olla muun muassa:
· Länsimaistuminen
· Länsimaat käsitehistoriallisena ilmiönä
· Länsimainen moraali ja sen konnotaatiot
· Länsimainen uskonto tai uskonnottomuus
· Poliittiset ja sosiaaliset arvot, kuten liberalismi, demokratia tai individualismi
· Länsimainen yhteiskunta
· Länsimainen kulttuuri
· Länsimainen tiede, oppineisuus ja rationaalisuus
· Länsimaat, sivilisaatio ja sivistys
· Länsimainen taide ja estetiikka
· Länsimainen kauneusihanne
· Länsimainen historia ja historiankirjoitus
· Länsimainen filosofia
· Länsimainen talous, kulutuskulttuuri, teollisuus, teknologia
· Länsimaat ja moderni, modernisoituminen
· Länsimainen hegemonia tai heikkous, dekadenssi
· Länsimainen, valkoihoinen ihminen
· Länsimainen diskursiivisena, retorisena tai narratiivisena valintana
· Banaali länsimaisuus
· Länsimaisuus ja Suomi
· Ei-länsimaiset kuvaukset länsimaisuudesta
· Mitä länsi ei ole? Aasia, Afrikka, alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt, sivilisaatioiden yhteentörmäys, länsimaisuuden piirissä koetut anomaliat jne.
Kirjoittajat voivat esittää aiheita myös yllä mainitun listan ulkopuolelta.
Toimitetun teoksen kieli on suomi. Hyväksytyt tekstit käyvät läpi anonyymin vertaisarvoinnin. Teoksen kustantajaksi suunnitellaan korkeatasoista suomalaista kustantajaa, joka selviää abstraktien valinnan jälkeen.
Prosessin aikataulu:
25.8.2014 - Abstraktien deadline.
15.9.2014 - Abstraktien hyväksymisestä tiedotetaan kirjoittajille.
28.2.2015 - Tekstien deadline.
14.5.2015 - Referee-kommentit kirjoittajille.
15.8.2015 - Lopullisten versioiden deadline.
Talvi 2015/2016 kirja julkaistaan.
Pyydämme lähettämään abstraktit (max. 1 s.) ja tiedustelut osoitteeseen lansimaisuus at gmail.com.
Terveisin kirjan toimittajat
Jukka Jouhki ja Henna-Riikka Pennanen
Historian ja etnologian laitos
Jyväskylän yliopisto